Makeis- ja Mehu Oy

Perustettu:
1942.

Perustaja:
Reino Olkku yhdessä veljiensä kanssa.

Toiminta Viipurissa:
Reino Olkku palasi Viipuriin ja perusti 1942 veljiensä kanssa Makeis- ja Mehu Oy:n. Se keskittyi marjojen ja hedelmien jalostukseen.

Samaan aikaan 36-vuotias Olkku hankki omistukseensa virvoitusjuomien valmistajan Papulan Vesitehdas Oy:n. Hän osti myös Viipurin Puuteollisuus Oy:n.

Uusi toimintapaikka:
Kouvola.

Siirto:
Olkun johtaman yritysryppään toiminta Viipurissa päättyi kesäkuussa 1944, muutamaa viikkoa ennen Viipurin valtausta. Makeis- ja Mehu Oy:n tuotantokoneet siirrettiin Uuteenkaupunkiin, mistä hankittiin oma tehdaskiinteistö. Seuraavana vuonna siellä valmistettiin ensimmäisen kerran lakritsia (mm. tuotenimi Mainio Lakritsi), josta sittemmin tuli yksi yrityksen pitkäaikaisimmista tuotteista. Viimeiset Makeis- ja Mehu Oy:n ja Papulan Vesitehdas Oy:n henkilöstöön kuuluneet poistuvat Viipurista 17.6.1944. Papulan Vesitehdas Oy:n tehdas evakuoitiin Lappeenrantaan.

Karamellien pakkaamista käsin Makeis- ja Mehu Oy:n tehtailla Uudessakaupungissa vuonna 1944. Kuva: Uudenkaupungin museo.

Lappeenrannasta Olkku siirtyi sattuman kautta Kouvolaan. Hänen sisarensa, lehtori Lempi Olkku oli muuttanut Kouvolaan välirauhan aikana Viipurin tyttökoulun mukana. Veljensä Väinö Olkku oli perustanut v. 1945 kaupan Kouvolaan. Reino Olkun perhe muutti Kouvolaan 1946 ja seuraavana vuonna sinne tuli Papulan Vesitehdas. Viipurin Puuteollisuus Oy siirtyi Kouvolan Harjun aseman lähelle.

Olkku oli aloittanut lakritsin valmistuksen Uudessakaupungissa joulukuussa 1945. Makeis- ja Mehu Oy sai tuolloin valtiovallalta erän raaka-aineita lakritsin valmistamiseen. Koko makeistuotanto siirtyi 1960 uusiin tiloihin Kouvolaan, jossa yhtiön toiminta laajeni, ja siihen tuli mukaan myös leipomo ja useita kahviloita. Lakritsista tuli yhtiön menekkituote. Englantilainen lakritsikonsultti H. Knoch sääti valmistusreseptiä maistuvammaksi. Yhtiön suosikkituotteen nimeksi otettiin Kouvolan Lakritsi.

Tikkukaramellikoneen ääressä Makeis- ja Mehu Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla. Kuva: Uudenkaupungin museo.

Olkku oli kaikkien yritystensä hallituksen puheenjohtaja. Pääyrityksen tuotanto koostui hedelmien ja marjojen jalostuksesta sekä makeisten, hillojen, marmeladien ja mehujen valmistuksesta. Papulan Vesitehdas Oy valmisti virvoitusjuomia vuoteen 1971 saakka. Samalla päätyi vuonna 1948 perustetun Papulan Leipomo Oy:n toiminta. Sen tuotteita oli myyty muun muassa Papulan kahviloissa.

Makeis- ja Mehu Oy:n ja sen sisaryritysten toiminta säilyi pääpiirteissään samanlaisena aina 1980-luvun lopulle saakka, jolloin yrityksen johdossa tehtiin sukupolvenvaihdos.

Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta loppui 1990. Kouvolan Lakritsin valmistus oli siirtynyt suurimmalle osakkeenomistajalle Papulan Vesitehdas Oy:lle, joka luopui kaikesta muusta tuotannosta paitsi lakritsista. Sitä valmistetaan nykyisin Kouvolan Lakritsi Oy:n nimellä. Kouvolan Lakritsia on tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1960 lähtien samassa paikassa Kouvolan Tornionmäessä.

Reino Olkun pääosin omistaman yrityskokonaisuuden työntekijämäärä vaihteli 1940-luvulta 1980-luvulle 35:stä 50:een. Olkun mukaan ”omaisuus jäi Viipuriin, joten toinen tasku oli tyhjä ja toisessa ei ollut mittää, mutta konstit jäivät. Niiden avulla me haluamme antaa panoksemme Kouvolan hyväksi.” (Kouvolan Sanomat 1980-luvulla).

Reino Olkun kaikki kolme poikaa osallistuivat ainakin ajoittain yrityskokonaisuuden johtamiseen. Olkku säilytti toimitusjohtajuuden itsellään kuitenkin vuoteen 1986 saakka, jolloin poikansa, ekonomi Pekka Olkku nimitettiin toimitusjohtajaksi. Perheyhtiön toiminnassa olivat mukana myös Reinon veljet (Ilmari, Toimi, Onni ja Väinö).

Toiminnan päättyminen:
1990.

Lähteet:
Tuomas Möttönen, Suomalaisen makeisteollisuuden kehittäjä Reino Olkku (VSKS).