Häkli, Lallukka & Kump. Osakeyhtiö

Perustettu:
1891.

Perustaja:
Juho Lallukka, Jaakko Häkli ja Wilhelm Paischeff.

Toiminta Viipurissa:
Juho (kirkonkirjoissa Johan) Lallukka syntyi 1852 Karjalan kannaksen koillisosassa Räisälän pitäjän Humalaisen kylässä toiseksi nuorimmaksi perheen viidestä pojasta. Hän oli köyhän, ulosmittaajien hätyyttelemän torpparin poika hiljaisessa maalaiskylässä. Juho ei lähtenyt opintielle vaan halusi suomalaiseksi kauppiaaksi. Tarinan mukaan Lallukalla oli matkarahoja 20 kopeekkaa liikepääomana. Hän aloitti 1870 uransa puotipoikana Käkisalmessa kauppias Kapiton Kanninin puodissa ja toimi kaikkiaan seitsemän vuotta kauppaharjoittelijana.

Lallukka palasi 1877 Räisälään. Hän avasi maankaupan keskikievari Heikki Jääskeläisen riihessä Neitsytkallion kylässä kotikylän Siirilahdessa. Kaupan perustamisen aikoihin hän avioitui keskikievarinpitäjän tyttären Maria Jääskeläisen kanssa.

Lallukka toimi pari vuotta maakauppiaana Räisälässä. Keväällä 1879 Juho sai Käkisalmen maistraatilta luvan oman kaupan perustamiseen. Juho osti venäläiseltä Andrejeffilta kaupparakennuksen ja viereisen asuintalon. Suomalaisille asiakkaille tarkoitettu kauppa menestyi ja Juhosta tuli kaupungin johtava kauppias. Juhon aittakauppa oli yksi Käkisalmen viidestä kaupasta. Kaupasta sai mm. sokeria ja jauhoja sekä kahvia ja kankaita. Liike oli paikkakunnan uudenaikaisin.

Lallukka toimi kaupunkikauppiaan Käkisalmessa yli kymmenen vuotta. Tämän jälkeen edessä oli muutto Viipuriin. Häkli, Lallukka ja Kumpp. -toiminimen liiketoiminta alkoi Viipurissa elokuussa 1891. Käkisalmen liikkeensä myynyt Lallukka perusti tukkukaupan yhdessä Jaakko Häklin (1848–1902) ja Wilhelm Paischeffin (1862–1899) kanssa.

Jaakko Häkli oli lähtöisin Kurkijoelta. Häntä pidetään yhdessä Timofej Räkköläisen kanssa Kurkijoen ensimmäisenä maakauppiaina. Kauppatoiminta loppui 1870-luvun lopulla, mutta sen jälkeen Häkli harjoitti puutavarakauppaa ja laivanvarustusta Sortavalassa. Hänet valittiin Kurkijoen tuomiokunnan edustajaksi valtiopäiville 1882. Sen jälkeen valtiopäivämiesura jatkui vuoteen 1891, jolloin kauppatoiminta Viipurissa alkoi.

Venäläistaustainen Wilhelm Paischeff oli helsinkiläisen kauppiaan Vasili Paischeffin poika. Hän oli avioitunut 1889, ja muuttanut silloin Viipuriin, jossa työskenteli aluksi kauppakirjanpitäjänä toiminimi Ferd. Alfthanin liikkeessä. Wilhelm Paischeff oli 1880-luvun lopulla perustanut oman liikkeen, venäläisten huonekalujen myymälän, mutta hänellä oli myös agentuureja.

Tmi. Häkli, Lallukka ja Kumpp. palveli suomalaisia asiakkaita ja oli ennen kaikkea maaseudun vähittäiskauppiaiden tukkuliike. Viipuriin tuli samaan aikaan yhä enemmän suomalaisia vähittäiskauppiaita. Liike möi jauhoja, siirtomaatavaroita ja kotimaisia tehdastuotteita. Se perusti yhdessä kauppias Juho Hallenbergin kanssa leipomon, joka paistoi kuuluisia Viipurin rinkeleitä.

Teestä tuli toiminimen erikoisartikkeli. Helsinkiin Pohjois-Esplanadille perustettiin 1901 kiinalaisesti sisustettu teekauppa sekä pakkaamo ns. Argoksen taloon (myöhemmin tunnettu Stockmannina). Teestä tuli koko maan kattava vientiartikkeli. Liikkeen “teenkeräysosastolla” pakattuja teelaatuja myytiin kauppamatkustajien välityksellä eri puolella Suomea.

Liike muutti Viipurin Torkkelinkadulta vuonna 1896 suurempiin tiloihin Repolankadun ja Viskaalinkadun (myöhemmin Lallukankatu) kulmaukseen, jonne valmistui vuonna 1906 uusi arkkitehti Allan Schulmanin suunnittelema kansallisromanttinen liiketalo. “Lallukan palatsista” tuli suomenmielisten liikemiesten keskuspaikka, jotka tapasivat toisiaan myös Pamaus-Seuran tilaisuuksissa. Tukkukauppa perusti oman voinvälitysosaston.

Toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi 1911, jolloin sai alkunsa Häkli, Lallukka ja Kumpp Osakeyhtiö. Juho Lallukka kuoli 65-vuotiaana vuonna 1913. Tukkuliikkeen pääomistajaksi tuli hänen puolisonsa Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen. Hän jatkoi liikkeen omistajana kuolemaansa saakka vuoteen 1923, jolloin osakeomistus myytiin Juho Lallukan aikana liikkeessä palvelleille henkilöille.

Viipurilaisesta tukkuliikkeestä kehittyi maan kuuluisin omalla alallaan. Se möi pääasiallisesti jauhoja, siirtomaantavaroita ja kotimaisia tehdastuotteita.

Häkli, Lallukka ja Kumpp. -toiminimen menekkialueeksi muodostui nopeasti koko Karjala ja Savo sekä osa Keski- ja Etelä-Suomea. Kauppamatkustajat tekivät kauppaa Rovaniemeä myöten. Liikkeestä muodostui maaseudun vähittäiskauppiaiden tukkuliike.

Lallukankatu 1 (entinen Viskaalinkatu 1) rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/54/plot/91.

Kauppaneuvos Juho Lallukan ja Maria Lallukan testamenttilahjoituksella perustettiin Viipurin kirjasto vuonna 1935 Torkkelinpuistoon. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto.

Uusi toimintapaikka:
Helsinki.

Siirto:
Liike muutti sodan jälkeen Helsinkiin, jossa se toimi osoitteessa Kalevankatu 4 A 43.  Yrityksellä oli sivuliike Suonenjoella.

Juho ja Maria Lallukan testamentin määräysten mukaisesti ja jäämistön varoin perustettiin toukokuussa 1925 säätiö, jonka nimi on nykyisin Juho ja Maria Lallukan taitelijakoti. Taiteilijakoti valmistui kesäkuussa 1933. Se jatkaa toimintaansa Helsingin Töölössä.

Toiminnan päättyminen:
1958.

Lähteet:
Eeva-Miina Savolainen, Juho Lallukka – Maalaispojasta mesenaatiksi (VSKS).

Kai Hoffman (2019) Talouden suurvaikuttajia – Karjalan talouselämän suurvaikuttajat: viisi suurliikemiestä ja heidän sukunsa, teoksessa Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat (toimittanut Tuomas Möttönen). Otava.

Sirkka-Liisa Ranta, 2020, Suomalainen teekirja: kuppi kuumaa 1700-luvulta nykyaikaan. Tammi.

Mie maksan! dokumentti, Yle Areena, saatavissa; https://areena.yle.fi/1-2446281.

Erkki Markkanen (1976) Juho Lallukka: karjalainen elämäntarina. Gummerus.

Lallukka ja Lallukan lapset, Okker, Jaakko, Kärävä, Simo, Seppälä, Anu, Ajatus Kirjat 2002.

Aikamatka Viipuriin: tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt. 2010. Kantanen, Pekka & Mäntyniemi, Mikko. Elinkeinoyhtymä Kantanen & Mäntyniemi.

Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy, https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/haklilallukka.shtml.

FT Tuomas Möttönen

Julkaistu 1.9.2023.