Wiipurin Kaasu ja Sähkö Osakeyhtiö
Perustettu:
1899.
Perustaja:
Paul Wahl.
Toiminta Viipurissa:
Wiipurin Kaasu ja Sähkö Osakeyhtiö oli maan vanhin sähköliike ja tehdasyritys sähköteknillisellä alalla.
Paul Wahl vanhempi (s. Viipuri 1.10.1830, k. Varkaus 1875) perusti v. 1850 Viipuriin oman liikkeen, Paul Wahl & C:on. Kauppahuone kasvoi 1800-luvun puolivälissä merkittäväksi kauppahuoneeksi ja teollisuudenharjoittajaksi Itä-Suomessa.
Paul Wahl & Co perusti oman sähkölaitoksen Viipuriin vuonna 1888. Yksityiset yritykset toivat Viipuriin kaasuvalaistuksen ja myöhemmin myös sekä sähkön tuotannon että jakelun. Vuonna 1899 toiminnot päätyivät Paul Wahl & Co:n toiminimelle, joka perusti näitä varten uuden Kaasu- ja Sähkö osakeyhtiön (Elektricitets Ab f.d. Paul Wahl & Co). Yhtiö jatkoi Viipurin sähkölaitoksen ja -jakeluverkon toimintaa.
Wahlin Kaasu- ja Sähkö Yhtiö osti 1899 Viipurin Kaasulaitoksen. Viipurin Kaasulaitos (Wiborgs Gasverk) perustettiin 15. marraskuuta vuonna 1860. Kaasulaitoksen perusti lyypekkiläissyntyinen liikemies Johannes Bandholtz. Viipurin maistraatin ja kauppahuoneen välillä tehtiin 12.3.1860, jonka mukaan Bandholtz & Co. rakentaisi kaasulaitoksen omalla rahallaan. Ehdoksi asetettiin, että kaupunki sitoutuisi käyttämään yhtiön tuottamaa kaasua kahdenkymmenen vuoden ajan. Bandholtz & Co. rakentaisi myös katujen alle asennettavan kaasuputkiston ja pystyttäisi kolmesataa lamppua kaupungin kaduille. Lamput asennettaisiin Linnoituksen kaupunginosaan, Pietarin esikaupunkiin, Neitsytniemeen sekä Turun sillalle. Nämä 300 lamppua kaupunki oli velvollinen ostamaan yhtiöltä takaisin kolmentuhannen hopearuplan hintaan heti kun ne toimivat. Kaasuvalot ilmestyivät Viipuriin samana vuonna.
Kaasulaitoksen rakennus sijaitsi Linnoituksen kaupunginosassa Korttelissa 37 (tontti 134). Konttori- ja asuinrakennuksen suunnitelmat hyväksyttiin vuonna 1912, mutta taloa jatkettiin tontin suuntaan 1920-luvulla. Arkkitehti Uno Ullbergin piirtämä nelikerroksinen puntaiilirakennus valmistui vuonna 1935.
Viipurin kaasulaitoksen perustamisesta saa lisätietoa Wiipuri-sivuston artikkelista: Tyhjä palaa! – Viipurin kaasulaitoksen perustaminen vuonna 1860.
Wahl & Co. kauppasi 1908 Kaasu- ja sähköyhtiötä Viipurin kaupungille. Viipurin valtuusmiehet eivät kuitenkaan hyväksyneet tarjousta. Saksalainen AEG teki kaupungin kanssa sopimuksen Viipurin sähköntuotannosta ja raitiotien operoinnista 20 vuodeksi. Samalla Kaasu- ja Sähkö Oy päätyi pääosin saksalaiseen omistukseen.
Kaasu- ja sähkö Oy aloitti v. 1912 raitiotieliikenteen Viipurissa ja hoiti sitä talvisotaan asti. Linjoja oli kolme ja niiden yhteispituus oli yli 10 kilometriä 1930-luvun lopulla. Yhtiö harjoitti omaa sähkön -ja kaasun tuotantoa ja sai siten sähkövirtaa raitiotievaunuihin omasta yhtiöstä.
Yrityskokonaisuus toimi vuodesta 1933 lähtien nimellä Wiipurin Kaasu ja Sähkö Oy. Yhtiön sähkön toimittaminen ja raitiotieliikenne siirtyivät v. 1936 sopimuksella Viipurin kaupungin omistukseen.
Viipurin kaupunki aloitti 1930-luvun puolivälissä neuvottelut sähkölaitoksen ja raitiotietoiminnan kunnallistamisesta. Välimiesoikeus mitätöi saksalaisyrityksen toimiluvan 1936 ja sen oli pakko myydä bisneksensä Viipurin kaupungille. Viipurin kaupunki vastasi raitioteiden toiminnasta vuoden 1937 alusta. Wiipurin Kaasu ja Sähkö Osakeyhtiölle jäi Kaasulaitos ja tiettyjä sähköverkkoja maakunnassa.
Yhtiön toimitilat ja tuotantolaitokset sijaitsivat Kaasulaitoksella Luostarinkatu 17 aivan Taidemuseon naapurissa Etelävallin toisella puolella. Siellä oli 1930 valmistunut teräsrakenteinen kaasusäiliö.
Rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/29/plot/134.
Wiipurin Kaasulaitoksen hallintorakennus sijaitsi Luostarinkadulla, jonka suunnitteli arkkitehti Allan Schulman vuonna 1912. Arkkitehti Uno Ullberg suunnitteli Viipurin Kaasulaitokselle punatiilisen tehdas- ja varastorakennuksen vuonna 1935 Kaarle Knuutinpojankadulle. Samassa rakennuksessa oli Suomen Sähkötarvike Oy:n myymälä.
Viipurin kaasulaitoksen tehdas- ja varastorakennus sijaitsi osoitteessa Kaarle Knuutinpojankatu 1.
Toiminnan laajuus:
Viipurin Kaasu ja Sähkö oli Viipurin suurimpia yrityksiä. Sillä oli alle työntekijää. Yhtiö harjoitti myös raitioliikennettä.
Uusi toimipaikka:
Helsinki.
Siirto:
Yhtiö siirtyi sotien jälkeen Helsinkiin.
Se toimi vuodesta 1947 lähtien nimellä Sähkö ja Kaasu Oy.
Liikkeen toimitusjohtajana toimi Viljo Siitonen (syntynyt Viipurissa 1900, kuoli Rekolassa).
Toiminnan päättyminen:
1958.
Lähteet (päälähde ensimmäisenä):
Wiipurin Kaasu ja Sähkö Osakeyhtiö. Pörssitieto. Saatavissa: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/wiipkaasusahko.shtml.
Kantanen, Pekka (2018). Mennään raitsikalla… Viipurin raitiotiet. Pekka Kantanen 14.09.2018. Saatavissa: https://www.kantanen.net/mennaan-raitsikalla-viipurin-raitiotiet/.
Rickheden, Per (2013). Viipurin raitiotiet: Viipurin suomalais-ruotsalais-neuvostoliittolaisten raitioteiden 1912–1957 muistolle. Kustantaja Laaksonen.
Neuvonen, Petri (2008). Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Paul Wahl. Biografiasampo.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 12.12.2024.