Viipurin Sementtivalimo Oy
Perustettu:
1917.
Perustaja:
Evert Viktor Sellgren.
Toiminta Viipurissa:
Viipurilainen liikemies Evert Viktor Sellgren (s. 26. joulukuuta 1864 Vihti – k. 30. joulukuuta 1936 Viipuri) perusti 1917 Viipurin Sementtivalimo Oy:n.
August Tolonen suunnitteli Viipurin Sementtivalimo Oy:lle kaksikerroksisen makasiinirakennuksen Valionkadulle vuonna 1916. Makasiinirakennus tehtiin melkein koko Valionkadun pituudelta. Suonionkadun puolella oli matalia varastorakennuksia, jotka valmistuivat 1915. Suonionkadun puolella oli ajoportti, josta pääsi tontilla olevan Viipurin Saha Oy:n ja Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n varastoille. DI Taavi Siltanen suunnitteli sementtivalimorakennuksen korttelin keskelle vuonna 1914.Viipurin Sementtivalimon valmistamia kaivonrenkaita ja sementtiputkia teollisuustontin pihalla.
Viipurin Sementtivalimo Oy:n kattotiilivalimo toimi Viipurissa osoitteessa Suonionkatu 27. Samassa rakennuksessa oli Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n varasto.
Suonionkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/125/plot/170-171.
Viipurin Sementtivalimo Oy:n konttori sijaitsi osoitteessa Tawastinkatu 3. Rakennuksesta saa lisätietoa osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/44/plot/14.
Viipurin sementtivalimon johtajana toimi veturinkuljettaja Kyösti Kylälä vuosina 1932–1936. Hänet tunnetaan vuonna 1919 patentoimastaan Kylälä spreader -suuttimesta, jota ranskalainen insinööri André Chapelon käytti myöhemmin hyväkseen 1920-luvulla kehittämässään Kylchap-tekniikassa. Se puolestaan mahdollisti muun muassa Mallard-nimisen veturin vuonna 1938 tekemän höyryveturien nopeusennätyksen.
Evert Viktor Sellgren oli viipurilaisen Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi hän toimi Säiniön Tiilitehdas ja Saha Oy:n toimitusjohtajana. Sellgreniä voidaan pitää Viipurin liikemieskunnan keskeisenä edustajana, joka omalla toiminnallaan ja varoillaan monin tavoin edisti suomalaista Viipuria. Hän osallistui aktiivisesti Viipurilaisen liike-elämän yhteenliittymiin ja oli mm. Viipurin kauppakamarin puheenjohtajana. Sellgren oli myös mesenaatti. Pamaus-Seuran historiikin mukaan Sellgren noudatti aina sitä periaatetta, että ”varallisuus velvoittaa sen omistajaa arvokkaalla tavalla palvelemaan ja edistämään sitä yhteiskuntaa, jonka keskellä hän elää ja toimii.”
Uusi toimipaikka:
Helsinki.
Siirto:
Talvisodan jälkeen yhtiö vaihtoi kotikaupungikseen Helsingin. Yhtiö palasi Viipurin valtauksen jälkeen takaisin Viipuriin.
Viipurin Sementtivalimo Oy siirtyi 1945 takaisin Helsinkiin kirjoille. Yhtiön omaisuutta ei ilmeisesti saatu palautettua pakkoluovutetusta Karjalasta, koska yhtiö vapautettiin leimausvelvollisuudesta vuoden 1946 setelileikkauksessa. Yhtiö joutui lopulta protestilistalle 1948 ja todennäköisesti purkautuksen kautta sulautettiin osaksi Oy Kotkan Rauta Ab:tä, jolla oli sivuliikkeinä kotimaisia sementtivalimoita. Myöhemmin se fuusioitui Teräs Oy:n kanssa, joka taas fuusioitui Rautakonttori Oy:n kanssa.
Toiminnan päättyminen:
1948.
Lähteet (päälähde ensimmäisenä):
Tammisuon kaupunginosa. VirtuaaliViipuri. Saatavissa: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/district/24.
Viipurin Semenenttivalimo Oy, Viipuri 01.01.1935. Pienpainatteet. Saatavissa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/348059?page=12.
Evert Sellgren. Biografiasampo.
Naisvuoren Näköalatornin kuntoarvio ja rakennussuunnitteleminen. Veturimies 9.1936 no 9. Saatavissa; https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890536?page=11.
Brummer, O. J. (1944). Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus 1891–1941. Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 12.12.2024.