Viipurin Sementtivalimo Oy
Perustettu:
1917.
Perustaja:
Evert Viktor Sellgren.
Toiminta Viipurissa:
Viipurilainen liikemies Evert Viktor (E. V.) Sellgren (1864 – 1936) perusti vuonna 1917 Viipurin Sementtivalimo Oy:n.
Sementtivalimon käyttöön valmistui August Tolosen suunnittelema kaksikerroksinen makasiinirakennus Valionkadulle. Makasiinirakennus rakennettiin lähes koko Valionkadun pituudelle. Suonionkadun puolella oli matalia varastorakennuksia ja ajoportti, josta pääsi tontilla sijainneille Viipurin Saha Oy:n ja Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n varastoille. Korttelin keskelle valmistui insinööri Taavi Siltasen suunnittelema sementtivalimorakennus. Siltanen toimi myöhemmin Viipurin apulaiskaupunginjohtajana.
E. V. Sellgren oli viipurilaisen Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n toimitusjohtaja. Lisäksi hän toimi Säiniön Tiilitehdas ja Saha Oy:n toimitusjohtajana. Sellgren osallistui aktiivisesti liike-elämän yhteenliittymiin ja toimi muun muassa Viipurin kauppakamarin puheenjohtajana. Sellgren oli myös mesenaatti. Pamaus-Seura:n historiikin mukaan Sellgren noudatti aina periaatetta, että ”varallisuus velvoittaa omistajaansa palvelemaan arvokkaalla tavalla sitä yhteiskuntaa sekä edistämään sitä yhteiskuntaa, jonka keskellä hän elää ja toimii”.
Viipurin Sementtivalimo Oy:n kattotiilivalimo toimi Viipurissa osoitteessa Suonionkatu 27. Samassa rakennuksessa oli Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n varasto.
Suonionkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/125/plot/170-171.
Viipurin Sementtivalimo Oy:n konttori sijaitsi osoitteessa Tawastinkatu 3. Rakennuksesta saa lisätietoa osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/44/plot/14.
Viipurin Sementtivalimon johtajana toimi veturinkuljettaja Kyösti Kylälä vuosina 1932–1936. Hänet tunnetaan vuonna 1919 patentoimastaan Kylälä spreader -suuttimesta, jota ranskalainen insinööri André Chapelon käytti myöhemmin 1920-luvulla kehittämässään Kylchap-tekniikassa. Tämä puolestaan mahdollisti muun muassa Mallard-nimisen veturin höyryveturien nopeusennätyksen vuonna 1938.
Uusi toimipaikka:
Helsinki.
Siirto:
Talvisodan jälkeen yhtiö vaihtoi kotikaupungikseen Helsingin. Viipurin valtauksen jälkeen yhtiö palasi takaisin Viipuriin.
Viipurin Sementtivalimo Oy siirtyi vuonna 1945 takaisin Helsinkiin kirjoille. Yhtiön omaisuutta ei ilmeisesti saatu palautettua pakkoluovutetusta Karjalasta, sillä yhtiö vapautettiin leimausvelvollisuudesta vuoden 1946 setelileikkauksen yhteydessä. Yhtiö joutui lopulta protestilistalle 1948, ja se todennäköisesti purettiin ja sulautettiin osaksi Oy Kotkan Rauta Ab:tä, jolla oli sivuliikkeinä kotimaisia sementtivalimoita. Myöhemmin yhtiö fuusioitui Teräs Oy:n kanssa, joka taas puolestaan fuusioitui Rautakonttori Oy:hyn.
Toiminnan päättyminen:
1948.
Lähteet (päälähde ensimmäisenä):
Tammisuon kaupunginosa. VirtuaaliViipuri. Saatavissa: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/district/24.
Viipurin Semenenttivalimo Oy, Viipuri 01.01.1935. Pienpainatteet. Saatavissa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/348059?page=12.
Evert Sellgren. Biografiasampo.
Naisvuoren Näköalatornin kuntoarvio ja rakennussuunnitteleminen. Veturimies 9.1936 no 9. Saatavissa; https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890536?page=11.
Brummer, O. J. (1944). Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus 1891–1941. Teollisuuden- ja liikkenharjoittajain seura Pamaus.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 12.12.2024.