Viipurin Saha Oy (Repola-Viipuri Oy)

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Perustettu:
1887.

Perustaja:
–

Toiminta Viipurissa:
Viipurin Saha Oy (vuoteen 1918 Wiborgs Sågverks Aktiebolag) perustettiin 1887. Yhtiöllä oli omistuksessaan Vekrotniemen höyrysaha Viipurissa (perustettu 1875) ja Inkilän saha Kirvussa (perustettu 1889) sekä kolmas sahalaitos Lappeenrannassa.

Viipurin Saha osti 1923 Viipurin Tiili- ja Sahateollisuus Oy:n. Vuonna 1925 yhtiö myi Inkilän sahan Inkilän Saha oy:lle. Samana vuonna Reposaaren Höyrysaha Oy:stä tuli yhtiön tytäryhtiö. Repola oli alkujaan raumalaisen liikemiehen Alfred Kordelinin liikeryhmää, josta siirtyi K. E. Kontron ja Juho Kuosmasen omistukseen. Yhtiö oli 1920-luvulla Kuosmasen ja Kontron omistuksessa ja siirtyi sitten lähes kokonaan Kontron omistukseen. 1930-luvulla Kontron omistus siirtyi KOP:n valtapiiriin.

Viipurin Saha Oy:n varastoihin oli pääsy Suonionkadun puolella olevasta ajoportista. Samalla tontilla oli Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n varastot. Valionkadulla oli August Tolosen Viipurin Sementtivalimo Oy:lle suunnittelema kaksikerroksisen makasiinirakennus.

Rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipurin sivuilta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/125/plot/170-171.

Uusi toimintapaikka:
Helsinki.

Siirto:
Viipurin Saha Oy päätettiin purkaa vuoden 1940 lopulla yhtiön talvisodassa kärsimien menetysten takia. Siitä tuli osa KOP:n muodostamaa neljän yhtiön yhteenliittymää. Kolme muuta olivat Repola Oy Pielisensuussa, Sulka Oy (ent. Kojonen & Kni. Oy) ja Inkilän Saha Oy Kirvussa. Uusi yhtiö syntyi Helsingissä helmikuussa 1943.

Rauhanteossa Repola-Viipuri Oy menetti 40 % reaaliomaisuudestaan.

Repola-Viipuri Oy:n sahoilta laivattiin lankkua ja lautaa vientiin (erityisesti Britanniaan)

KOP omisti yhtiöstä 65 % 1950-luvun alussa.

Repola-Viipuri Oy:n osakkeet Kansallis-Osake-Pankin omistukseen. Yhdisti Repola-Viipuri Oy:n, Rauma-Raahe Oy:n ja Lahti Oy:n, jolloin syntyi Rauma-Repola vuonna 1952.

Toiminnan päättyminen:
1952.

Lähteet:
Markku Kuisma. 2004. Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi: Kansallis-Osake-Pankki 1940-1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Marko Paavilainen (2019), Kontro ja Kuosmanen maailmaa valloittamassa: karjalaiset kauppamiehet Juho Kuosmanen ja Kaarlo Kontro, teoksessa Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat (toimittanut Tuomas Möttönen). Otava.

Suomen teollisuus. 1951.

Helsingin Sanomat 5.2.1943.

FT Tuomas Möttönen

Julkaistu 26.9.2023.