Viipurin I Kauppatorin apteekki (Runebergin apteekki)

Perustettu:
1689.

Perustaja:
Petter Gottfred.

Toiminta Viipurissa:
Vuonna 1689 perustettu Viipurin I apteekki on Suomen vanhin apteekki. Apteekin ensimmäinen omistaja oli saksalaissyntyinen Petter Gottfred. Hän sai 18.3.1689 erikoisoikeuden perustaa apteekin Viipuriin. Hän harjoitti sekä lääkärin että apteekkarin ammattia. Gottfred nimitettiin 1689 Viipurin maa- ja kaupunkimedicukseksi. Gottfred perusti apteekin Karjalanportinkadun ja Vahtiotorninkadun kulmaan.

Suomen toinen apteekki perustetiin vähän myöhemmin pääkaupunki Turkuun. Viipurin seuraava apteekki perustettiin vasta 125 vuotta myöhemmin. Kauppatorin apteekki oli pitkään ainoa apteekki koko Itä-Suomessa. Ennen sotia Viipurissa oli kymmenen apteekkia.

Petter Gottfred oli valmistunut lääkäriksi Upsalan yliopistosta. Hän oli Viipurin ensimmäinen oikea lääkäri.  Gottfred kuoli vuonna 1698. Hänen seuraajansa apteekin omistajana oli lääkäri-apteekkari Thomas Alphusius. Hän osti 1710 Johan Priemiltä myöhemmin Weckrothin taloina tai Vanhana postitalona tunnetun talon. Tämä talo Katariinkatu 3:ssa (myöhemmin Linnankatu) tunnettiin Viipurin I apteekin ensimmäisenä sijaintipaikkana.

Apteekki muutti 1866 vuokralle kirjakauppias Walter Hovingin omistamaan kaksikerroksiseen taloon Kauppatorin reunalle Karjaportinkadun ja Muistainveljeskadun kulmaukseen. Apteekki sijaitsi Kauppatorin puolella. Talon torinpuoleinen sivu uudistettiin arkkitehti Jac. Ahrenbergin piirrustusten mukaan.

Vuosina 1722–1913 apteekilla oli 12 eri apteekkaria. Hjalmar Jaatinen (s. 1876 Naantali) osti apteekin vuonna 1916. Hän sisusti apteekin uudelleen arkkitehti Ullbergin piirrustusten mukaan. Uusittu apteekki avasi ovensa lokakuussa 1919. Apteekissa oli rohdosten pienemishuone ja spriihuone sekä neljä kellaria. Apteekkihuonetta suurennettiin. Apteekkarin huone oli pääsisäänkäynnin oikealla puolella. Kesällä 1930 kaikki huoneet korjattiin ja maalattiin.

Hjalmar Jaatinen kuoli 19.9.1934. Hänen jälkeensä omistajaksi tuli leski Hilja Jaatinen.

Viipurin I apteekki toimi 1930-luvun lopulla osoitteessa Karjaportinkatu 17. Kauppatorin Apteekkia kutsuttiin myös Jaatisen apteekiksi.

Karjaportinkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/40/plot/42.

Apteekki täytti 250 vuotta vuonna 1939. Tämän johdosta pidettiin hienot juhlapäivälliset. Juhlia varten apteekkirakennus korjattiin ja uudistettiin. Apteekin sisustukset teki viipurilainen Matti Pietinen Oy.

Kauppatorin mallinnuksiin voi tutusta VirtuaaliViipuri-sivustolla osoitteessa: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/175.

Hjalmar Jaatinen aloitteesta perustettiin Viipurin Rohdos Oy, joka toi maahan apteekkaritavaroita ja myi niitä Karjalan apteekeille. Lisäksi hän perusti Viipurin lääkevalmistamon.

Uusi toimintapaikka:
Helsinki.

Siirto:
Talvisodan aikana Viipurin apteekit evakuoitiin vähitellen. Jaatiset lähtivät kaupungista ja apteekkia hoiti proviisori Helena Harztzell. Apteekki evakuoitiin 17.2.1940. Lähtö Viipurista tapahtui sotilasautolla 18.2.1940. Pääosa tavaroista ja apteekin arkisto jäivät apteekkiin. Osa tavaroista saatiin pelastettua ja lähetettiin Ähtäriin. Talvisodan pommituksissa apteekin ikkunat rikkoutuivat ja lähirakennukset tuhoutuivat.

Karjalaan ei perustettu jatkosodan aikana enää apteekkeja, vaan niitä kutsuttiin lääkevarastoiksi. Hilja Jaatinen sai sotilashallinnolta luvan 1.10.1941 lääkevaraston avaamiseen apteekin entisessä huoneistossa Karjalanportinkatu 17:ssa Kauppatorin varrella. Lääkevarasto avattiin 11.12.1941. Lääkevarasto vastasi Viipurin lääkehuollosta. Se toimi koko jatkosodan ajan Runebergin kadun apteekin sivuapteekkina. Lääkevarasto lopetti toimintansa 18.6.1944. Armeija vei tavarat ensin sotilasapteekkiin Lappeenrantaan ja sitten edelleen Tampere I apteekkiin.

Viipurin I apteekista on jäljellä enää muutamia valokuvia. Viipuriin jäi myös Sven Jaatisen (apteekkari Hjalmar Jaatisen poika) Suomen suurin yksityinen apteekkikirjasto.

Vuonna 1940 liikepaikka löytyi Runeberginkadun ja Ilmarinkadun kulmatalon liikehuoneistoista. Apteekin tilat koottiin viidestä pienestä pikkumyymälästä. Se aloitti toimintansa marraskuussa 1904. Nimeksi tuli Runebergin apteekki.

Apteekin omisti apteekkari G. Hj. Jaatisen perikunta. Sven Jaatinen lunasti apteekin itselleen vuonna 1957.

Runebergin apteekki jatkaa yhä toimintaansa osoitteessa Runeberginkatu 32.

Toiminnan päättyminen:
Jatkaa toimintaansa.

Lähteet:
Marcus Olli (2010) Menetetyt apteekit: luovutetun alueen lääkehuolto keskiajalta vuoteen 1945. PharmaPress.

Peldán, Kerttu (1967) Suomen farmasian historia, Suomen Farmaseuttinen Yhdistys.

Bengt Mattila, Apoteken i Wiborg under den tid staden hörd til Finland (Apteekkarilehti nro 2).

Herman Hultin, 1922, Finlands äldsta apotek: apoteket vid Salutorget i Viborg : en skildring.

Annikka Penttilä, Viipurin ensimmäinen apteekki. Galenos-lehti.

Annikka Penttilä, Karjalan apteekit sota-aikana, Galenos-lehti.

Annikka Penttilä, Karjalan siirtoapteekit, Galenos-lehti.

FT Tuomas Möttönen 

Julkaistu 1.9.2023.