Tukkuliike J. Leskinen

Perustettu:
1923.

Perustaja:
Jaakko Leskinen.

Toiminta Viipurissa:
Jaakko Leskinen perusti 1923 Viipurin Repolankadulle oman tukkuliikkeen, jolloin sai alkunsa Tukkuliike J. Leskinen. Puoli vuotta myöhemmin hän siirtyi silloiselle Karjalankadulle, joka myöhemmin muutettiin Äyräpään kaduksi. Kiinteistön omisti konsuli Hapron hallinnassa ollut Oy Hansa (ns. Hansan toimitalo). Muuton yhteydessä Leskinen samalla osti kiinteistön. Siirtomaa- ja elintarvikealalla toiminut liike harjoitti aluksi lähinnä vilja- ja siirtomaatavaroiden sekä kotimaisten tehdastuotteiden kauppaa.

Leskinen laajensi liikettään ostamalla 1932 Tienhaaran Valssimyllyn kiinteistöineen ja tontteineen. Tienhaaran kaupunginosassa (liitettiin Viipuriin vuonna 1933) oli rautatieasema. Siellä toimi Karjalan Mylly Oy:n kaura-, riisi- ja vehnämylly. Jalmari Lankisen suunnittelema yhtiön uusi tehdasrakennus aloitti toimintansa Tienhaarassa samana vuonna, kun Leskinen tuli Valssimyllyn omistajaksi. Teollisuudestaan tunnetussa Tienhaarassa toimivat myös mm. Kotimaan Lakkitehdas Oy, Tienhaaran Auto Oy, Tienhaaraan Kattohuopateollisuus Oy, Oy Semptalin Ab:n tehtaankonttori ja Viipurin Turkisvärjäämö Oy.

Leskinen ryhtyi harjoittamaan tuotantoa omassa myllyssään, jossa rehujauhotus sai merkittävän osan. Leskinen perusti tukkukaupan yhteyteen vuonna 1939 kahvinpaahtimon sekä tee- ja maustepakkaamon. Laajentuneesta liikkeestä tuli Viipurin suurimpia. Leskinen oli myös Itä-Suomen suurin sillintuoja.

Leskisen tukkukauppa sijaitsi osoitteessa Äyräpäänkatu 11. Samassa toimitalossa sijaitsivat Mikkelin Keksi- ja Leipätehtaat sekä J. E. Sirenin puutavaroiden vientiliike. Talon muutostyöt suunnitteli arkkitehti Juhani Vikstedt vuonna 1918, jolloin siitä tuli Hansa Oy:n toimistotilat.

Oy Hansan toimitalosta (Äyräpäänkatu 11) voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/50/plot/98.

Uusi toimintapaikka:
Mikkeli.

Siirto:
Talvisota keskeytti Leskisen liiketoiminnan Viipurissa. Välirauhan aikana tukkuliike, kahvinpaahtimo ja pakkaamot siirrettiin Mikkeliin. Leskinen alkoi rakentamaan Kouvolaan uutta myllylaitosta, joka valmistui vuonna 1941. Kymin Valssimyllyllä oli valtava merkitys koko Itä-Suomen jauhojen tarpeeseen.

Viipurin takaisinvaltauksen jälkeen Leskinen osallistui välittömästi Karjalan jälleenrakennukseen. Hän kunnosti ja käynnisti Tienhaaran Valssimyllyn. Samalla hän perusti sen yhteyteen myös selluloosanrepimön ja -sekoittamon, joka toimitti suurimman osan Kannaksen armeijan selluloosarehutarpeesta. Leskinen siirsi pääkonttorinsa kunnostamaansa entiseen kiviseen toimitaloonsa Viipuriin, joka oli säilynyt sodan tuhoilta. Siinä se toimi sodan viimeiseen vaiheeseen asti.

Leskisen liikkeen pääkonttori siirrettiin kesäkuussa 1944 takaisin Mikkeliin. Yritys harjoitti vilja-, siirtomaatavara- ja tehdastuotteiden tukkukauppaa sekä kahvinpaahtimo- ja pakkaamotoimintaa. Selluloosanrepimö ja -sekoittamo toimivat Kouvolassa Kymin Valssimyllyn yhteydessä. Kymin valssimyllyn yhteyteen rakennettiin asuntoja henkilökunnalle. Rehumyllyn osastoa laajennettiin.

Leskinen osti vuonna 1949 oman liiketalon Kouvolan kauppalan keskustasta ja avasi tukkukaupan uuden Kouvolan konttorin. Se lisäsi merkittävästi yrityksen liikevaihtoa. T:mi J. Leskisen toimialaan kuului siirtomaa- ja tehdastuotteiden tukkukauppa, kahvipaahtimo ja pakkaamotoiminta, siirtomaatuotteiden tuontikauppa, siemenkauppa, viljakauppa ja jauhatus, rehukauppa, rehun rouhinta ja sekoitus.

Toiminnan päättyminen:
1960-luku.

Lähteet:
Tuomas Möttönen, Viipurilainen tukkukauppias Jaakko Leskinen jatkoi kaupantekoa Mikkelissä (VSKS).

Viipuri: suomalainen kaupunki. 2000. Hirn, Sven & Lankinen, Juha, Werner Söderström.

FT Tuomas Möttönen

Julkaistu 1.9.2023.