Pohjola-Koitto Oy
Perustettu:
1921.
Perustaja:
Makeistehtailija Feodor Vasiljeff (1880–1956)
Toiminta Viipurissa:
Makeistehtailija Feodor Vasiljeff (1880–1956) oli syntyisin Venäjältä, mutta vietti suurimman osan elämästään Viipurissa, jossa hän toimi kauppa-apulaisena, kunnes 1910 osti karamellitehdas Koiton. Hän kuului myös 1921 Pohjolan Makeistehtaan perustajiin. Hankittuaan 1922 osake-enemmistön hän vaihtoi yrityksen nimeksi Pohjola-Koitto Oy:n. Tehdaslaitokset siirrettiin Sorvalissa Maantiekatu 1:dessä sijainneeseen huoneistoon.
Tehdas sijaitsi Sorvalin saaren, Neitsytniemeltä tulevan sillan ja maapenkereen pohjoispäässä. Tehdasrakennus takana oli Sorvalin hautausmaa.
Karamellitehdas Koitto Oy oli karamelli-, suklaa-, rae-, marmelaadi ja pastilleritehdas. Sorvalin kivisillan päässä sijainneessa punatiilisessä rakennuksessa oli näkyvällä paikalla kyltti Pohjolan-Koitto Oy:n makeistehtaat.
Karamellitehdas Koitto Oy:llä oli 1920-luvun puolivälissä 137 työtekijää. Se oli kaupungin neljänneksi suurin teollisuuslaitos. Suurempia olivat ainoastaan VR:n konepaja (558 työntekijää), Viipurin Saha Oy Vekrotniemi (338 työntekijää) ja F. Sergejeffin Tupakkatehdas (154 työtekijää).
Makeistuotteiden lisäksi yhtiö alkoi valmistaa makarooneja. Makarooniosasto aloitti toimintansa kesäkuussa vuonna 1937. Tehtaalla oli yli 2000 makeisnimikettä, joita meni kaikkialla maahan.
Pohjola-Koitto Oy:n suuri makeis- ja makaronitehdas sijaitsi Viipurin Sorvalin kaupunginosassa. Pohjola-Koitto Oy:n lisäksi Sorvalissa toimivat 1930-luvun lopussa mm. Viipurin Kalasavustamo Oy, Kivisillan Leipomo, Sorvalin Automaalaamo, Puuteollisuus Oy:n lautatarha, Sederholm & Kumppanien hautakiviliike, Sorvalin Kotileipomo ja Leipomo S. Jumppanen.
Yhtiötä koitti tragedia ennen sotien alkua. Joulukuussa 1938 makeistehtaalla sattui tuhoisa palo. Yhtiö kärsi suuret tappiot, ja 250 ihmistä joutui työttömäksi.
Uusi toimintapaikka:
Hämeenlinna.
Siirto:
Viipurin menetyksen jälkeen tehdas joutui etsimään uutta toimintapaikkaa. Makeistehdas alkoi toimia Pohjola-Koitto Oy:n nimellä Hämeenlinnassa. Makeistehtaan konttori sijaitsi Raatihuoneen varrella olevassa talossa ja tuotanto-osasto pihan puolella.
Feodor Vasiljeffin kuoltua tehdas jatkoi toimintaansa suvun johtamana 1970-luvun alkuun saakka. Vasiljeff toimi myös Hämeenlinnan ortodoksiseurakunnan seurakuntaneuvostossa.
Pohjola-Koitto Oy:n omistaja vaihtui tammikuussa 1970 ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin ekonomi Lasse Liemola. Uusi johto siirsi seuraavana vuonna tuotannon Hämeenlinnasta Tuusulan Hyrylään. Raatihuoneenkatu 31:ssä sijainnut tehdasrakennus purettiin. Pohjola-Koiton paikalle rakensi Kummila asuin- ja liiketalon, jonka osakeyhtiön nimeksi tuli Kevät-Pohjola makeistehtaan muistoksi sekä sen Kevät-nimisen karamellin mukaan.
Toiminnan päättyminen:
Ei toiminnassa.
Lähteet:
Pohjola-Koitto, https://www.hamewiki.fi/Pohjola-Koitto.
Pohjola-Koitto, Hinnasto, Hämeenlinna 01.03.1942, https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343236?page=1.
Sorvalin kaupunginosa, https://virtuaaliviipuri.fi/fi/district/22.
Kaupan ja teollisuuden Viipuri: Pamaus 110 vuotta: juhlajulkaisu, Lankinen, Juha; Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamaus, Karjalan kirjapaino 2000.
Lehtileikkeet, Karjala-lehden arkisto.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 1.9.2023.