Oy Starckjohann & Co. Ab (Starkki)

Perustettu:
1868.

Perustaja:
Peter Starckjohann.

Toiminta Viipurissa:
Peter Starckjohann (1837-1882) perusti Viipurissa rautakaupan vuonna 1868. Toiminta laajeni tukkukauppaan. Starckjohann & Co:n asiakaskunnassa merkittävässä roolissa oli maaseudun vähittäiskauppiaskunta. Peter Starckjohannin veljenpoika Julius Starckjohann (1860–1929) jatkoi liikkeen johdossa.

Liiketilat olivat Antonoffin talossa vuoteen 1893, jolloin se avasi oman lamppu- ja taloustavarain osaston. Uudet toimitilat löytyivät viereisestä Sapetoffin talosta, Katariinankadun ja Uudenportinkadun kulmasta. Seuraavan vuonna ostettiin koko kiinteistö, jolloin myymälä ja varastot saatiin samaan paikkaan.

Tukkumyynti ulotettiin koko Karjalaan ja Savoon. Ostajina olivat vähittäiskauppiaat ja rakennuttajat, mutta myös teollisuuslaitokset ja valtiokin. Starckjohann & Co oli Venäjän ratakiskosyndikaatin edustaja Suomessa ja myi Valtionrautateille suuren määrän ratakiskoja. Ne kuljetettiin meriteitse Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön laivoilla Mustaltamereltä Suomeen.

Liikkeen nimenä oli 1900-luvun puolelle saakka Starckjohann & Co. Vuonna 1906 liike muutettiin osakeyhtiömuotoon Oy Starckjohann & Co Ab:ksi. Katariinankatu 9:ssä sijainnut talo rakennettiin aivan uudestaan 1915. Se uudenaikaistettiin ja muutettiin kokonaan yhtiön liiketiloiksi.

1920-luvun uutuuksia olivat ensimmäisen sivuliikkeen avaaminen ja uuden suuravaraston rakentaminen. Sivuliike avattiin 1922 Repolan kaupunginosaan, ja se palveli jatkuvasti kasvavaa vähittäiskaupan asiakaskuntaa. Esikaupunkialueelle Ristimäkeen rakennettiin uusi keskusvarasto, josta tavara liikkui autojen lisäksi varastoon ulottuvaa omaa rautatietä pitkin. Hiilikauppa lähti kasvuun, ja sitä varten perustettiin 1927 hiilivarasto Uuraan satamaan.

Julius Starckjohann johti yritystä kuolemaansa vuoteen 1929 saakka. Tämän jälkeen johtoon tulivat kaksi vanhinta poikaansa Peter Starckjohann (1885-1973) ja Herman Starckjohann (1889–1944).

Oy Starckjohann & Co:lla oli 1920-luvulla Suomen suurin ja monipuolisin rautatuotteiden varasto Viipurissa. Yhtiön palveluksessa oli 200 työntekijää.

Oy Starckjohann Ab:n sivumyymälä sijaitsi Karjalankadun ja Torkkelinkadun risteyksessä. Arkkitehti Uno Ullberg teki muutossuunnitelmat Torkkelinkadun liikerakennukseen, johon Oy Starckjohann Ab:n sivumyymälä tuli 1931.

Karjalankadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipurin sivuilta osoitteesta:
https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/65/plot/1

Arkkitehti Jalmari Lankinen laati 1939 suunnitelmat Starckjohann & Co. Ab., Oy:n uutta keskusvarastoa varten. Rakennusta ryhdyttiin rakentamaan Havinkadun varrelle keväällä 1939. Rakennus valmistui juuri ennen talvisotaa, eikä sitä otettu käyttöön sota-aikana.
https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/100

Laajuus:
Starckjohann & Co oli maan suurimpia tukkuliikkeitä. 1930-luvun lopulla se oli jo maan kolmanneksi suurin rautakauppa. Sillä oli 275 työntekijää. Liike harjoitti tukkumyyntiä teollisuudelle ja toimitti vähittäiskauppaan rautakauppatavaraa, jota myytiin myös kolmessa omassa vähittäismyymälässä Viipurissa. Lisäksi yhtiöllä oli lämpö- ja vesijohto-osasto.

Uusi toimintapaikka:
Lahti.

Siirto:
Sotien jälkeen liike siirtyi Lahteen.

Herman Starckjohann kehitti yrityksen sisäistä toimintaa. Hän vaikutti keskeisesti siihen, että Pietarsaareen johtaneen evakkomatkan jälkeen Lahti valikoitui Oy Starckjohann & Co:n uudeksi kotipaikaksi. Yritys palasi Viipurin muutamaksi vuodeksi kaupungin takaisinvaltauksen jälkeen. Herman Starckjohann kuoli 1944 yritystä Viipurista evakuoitaessa.

Peter Starckjohannin oli Starckjohann & Co:n toimitusjohtajana vuosina 1930–1957. Starckjohannin rautakaupalle valmistui toimipaikka Alatorin puistoon 1950. Starckjohann oli ensimmäinen itsepalveluun perustuva rautakauppa Euroopassa.

Lahdessa aloitettiin pienemmin voimin, mutta etenkin yritysostojen kautta niin liikevaihto kuin henkilökunnan määrä lähtivät kasvamaan. Oy Telko Ab:n ostaminen 1978 toi yrityskokonaisuuteen useita satoja työntekijöitä. Starkjohann-Telko fuusio 1981 Starckjohannin kanssa maan suurimman rautakauppa-alan asemasta kilvoitelleen Teräs Oy:n pilkkominen 1982 kasvatti liikevaihtoa ja työntekijämäärää. Yhtiöllä oli yli 1 000 työntekijää.

Starckjohann pysyi sukuyhtiönä 1980-luvun loppuun saakka. Tuolloin voimakas laajeneminen velkaannutti yhtiön. 1990-luvun alun lama, joka koetteli erityisesti rakennusalaa, ja rakennusliikkeitä, vaikutti myös Starckjohann-Telkon toimintaan. Taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut yritys joutui Suomen Yhdyspankin haltuun. Starckjohannin rautakauppaketjua alettiin 1995 kutsua nimellä STARKKI. Starkki-toimiala yhtiöitettiin joulukuussa 1999, jolloin aloitti toimintansa Starkki Oy Ab. Starkki-liiketoimintaryhmä myytiin ulkomaisille omistajille. Se jatkaa toimintaansa pohjoismaisena Starkki -rautakauppaketjuna.

Toiminnan päättyminen:
Jatkaa toimintaansa.

Lähteet:
Kai Hoffman (2019) Talouden suurvaikuttajia – Karjalan talouselämän suurvaikuttajat: viisi suurliikemiestä ja heidän sukunsa. Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat, Otava.
Wikipedia: BE Group.
https://www.porssitieto.fi/poistuneet/starckjohann.shtml
https://www.yrittajalinja.fi/158