Oy Savo-Karjalan Tukkuliike
Perustettu:
1914.
Perustaja:
Itä-Suomen maakauppiaat.
Toiminta Viipurissa:
Maakauppiaiden yhteistyön tuloksena perustettiin elokuussa 1913 Porissa Kauppiaitten Tukkuliike Osakeyhtiö ja kesällä 1914 Viipurissa Oy Savo-Karjalan Tukkuliike.
Maakauppiaitten Oy ja Oy Savo-Karjalan Tukkuliike avasivat myös konttoreita kaupunkeihin, joihin ei omaa tukkuliikettä saatu aikaiseksi.
Maakauppiaiden taloudellisen yhteistyön huipentumana oli syyskuussa 1916 perustettu Suomen Maakauppiaitten Tukkuliikkeitten Keskuskomitea (SMTK), jonka jäseniksi tulivat Maakauppiaitten Oy, Kauppiaitten Oy, Oy Savo-Karjalan Tukkuliike ja Kauppiaitten Tukkuliike Oy.
Oy Savo-Karjalan Tukkuliike oli siirtomaatavaroiden, rautakauppatavaroiden, lyhyttavaroiden, maanviljelystarvikkeiden sekä nahkatuotteiden ja jalkineiden yleistukkuliike. Sillä oli sivukonttorit Kuopiossa, Lahdessa, Kotkassa, Joensuussa, Sortavalassa, Mikkelissä, Kajaanissa ja Savonlinnassa.
Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeen pääkonttori sijaitsi osoitteessa Salakkalahdenkatu 5. Siinä sijainnut puurakenteinen asuintalo valmistui ilmeisesti vuonna 1865. Oy Savo-Karjalan tukkuliike hankki 1935 tontin omistukseensa. Liike järjesti arkkitehtikilpailun pääkonttorin uudisrakennuksesta, Salakkalahdenkadun ja Kurjenkadun kulmatontille. Suunnittelutyö annettiin arkkitehti Toivo Paatelan toimistolle. Liike- ja varastorakennus valmistui joulukuussa 1937. Seitsenkerroksinen pääkonttori edusti puhtaasti funkisrakentamista. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa oli suuri kokoussali ja kerhohuone. Pääkonttorirakennuksessa oli kaksi johtajan asuntoa. Tukkuliikkeen huoltoajot rakennuksen sisätiloihin tapahtuivat Kurjenkadun puolelta. Talvisodan aikana Viipurin kaupunginhallitus piti kokouksensa rakennuksen kellarissa.
Salakkalahdenkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/43/plot/9.
Savo-Karjalan Tukkuliike Oy, autokorjaamo ja -talli olivat osoitteessa Papulankatu 18.
Rakennuksista voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/184/plot/22.
Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeen toimitusjohtajana oli Arvid Bremer. Bremer siirtyi kokonaan kaupan alalle syksyllä 1905, kun hän tuli Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) pääkonttorin valvojaksi Helsinkiin. Seuraavana vuonna hänestä tuli SOK:n Viipurin konttorin hoitaja. Tätä kautta hän oli Viipurissa, minne perustettiin tuolloin yksityistä tukkuliikettä. Bremer aloitti lokakuussa 1915 Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeen toimitusjohtajana.
Laajuus:
Savo-Karjalan Tukkuliikkeen keskeisenä tehtävä oli hyvien suhteiden ylläpitäminen ostajiin. Sitä varten se perusti kaikkiin merkittäviin liikekeskuksiin sivukonttorin. Konttoreiden perustaminen eteni seuraavasti: Kuopio 1916, Lahti 1916, Joensuu 1919, Sortavala 1919, Mikkeli 1920 ja Kajaani 1926. Viipurin pääkonttorista erotettiin erillinen sivukonttori 1924.
Savo-Karjalan Tukkuliike Oy avasi sivukonttorin Savonlinnassa vuonna 1935.
Yhtiön kokonaismyynti kasvoi 1920-luvun alusta lähtien voimakkaasti: 1920 se oli 75,6 miljoonaa markkaa ja 1925 248,2 miljoonaa. Ostajia oli aluksi vain nelisen sataa, mutta lopulta 1940 jo 2 276.
Uusi toimipaikka:
Helsinki.
Siirto:
Moskovan välirauhan sopimus allekirjoitettiin 13.3.1940. Alueiden pakkoluovutusten vuoksi Savo-Karjalan tukkuliikkeen kaksi toimipistettä, Viipurin pääkonttori ja Sortavalan sivukonttori, jäivät itärajan taakse. Pääkonttori siirrettiin Helsinkiin, missä sen ostajakunta laajeni. Tukkuliikkeen koko myynnin arvo väheni edellisvuoteen verrattuna noin 15 prosenttia. Tukkuliike sijoittui Maakauppiaitten Oy:n tiloihin. Reilu kuukausi rauhan jälkeen Savo-Karjalan Tukkuliikkeen johto esitti vähittäiskauppiaiden tukkuliikkeiden yhdistämistä. Tukkuliikkeiden neuvotteluiden sihteerinä toimi E. J. Railo.
Välirauhan aikana Oy Savo-Karjalan Tukkuliike perusti yhdessä kolmen muun tukkuliikkeen (Maakauppiaitten Oy, Kauppiaitten Oy ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy) kanssa uuden yhtiön, jonka nimeksi tuli Kesko Oy (Kauppiaitten Keskusosakeyhtiö). Se aloitti toimintansa vuoden 1941 alussa. K-tavaramerkki oli jo olemassa ennen yhtiön perustamista. Perustajaliikkeet sitoutuivat myymään Keskolle sen tarvitsemat kiinteistöt, tavaravarastot ja kalustot.
Keskon ensimmäinen yhtiöjärjestys noudatti vähittäiskauppiaiden tukkuliikkeiden vanhoja yhtiöjärjestyksiä. Käytännössä yhdistyminen tehtiin niin, että osuuskuntamuotoinen Kauppiaiden Keskuskunta muutettiin osakeyhtiöksi, jonka 75 miljoonan markan osakepääoma jakautui seuraavasti: Maakauppiaitten Oy 37 miljoonaa, Oy Savo-Karjalan Tukkuliike 24 miljoonaa, Kauppiaitten Oy 11,5 miljoonaa ja Keski-Suomen Tukkukauppa Oy 2,5 miljoonaa.
Oy Savo-Karjalan Tukkuliikkeen purkamista vaikeutti se, että omaisuutta oli jäänyt luovutetulle alueelle, josta se oli oikeutettu saamaan valtiolta korvauksia. Jatkosodan aikana se sai omaisuuden takaisin. Viipurin ja Sortavalan kiinteistöt myytiin Keskolle.
Toiminnan päättyminen:
1953.
Lähteet:
Kytömaa, Kaarlo, Oy. Savo-Karjalan tukkuliike 1915-1945, Savo-Karjalan tukkuliike, 1946.
Oy Savo-Karjalan Tukkuliike, https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/savokarjtukkul.shtml.
K-Kauppaisliiton historia, 1910-luku, https://www.k-kauppiasliitto.fi/historia/1910-luku/.
Möttönen, Tuomas: Arvid Bremer (1870–1948). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008– (viitattu 19.9.2024).; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-tev-000332.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 10.12.2024.