Kauppa Oy Hallenberg

Perustettu:
1892.

Perustaja:
Juho Hallenberg.

Toiminta Viipurissa:
Juho Hallenberg perusti vuonna 1892 Viipuriin vilja- ja siirtomaatavaroita myyvän vähittäis- ja tukkukaupan. Hänellä oli myös mylly- ja sahatoimintaa vuodesta 1892 Saarelan kartanon alueella, Kellomäellä ja Räisälän kartanon alueella. Hallenbergilla oli vähittäiskauppa tukkuliikkeen rinnalla. Hänellä oli eri puolilla Viipuria lasi- ja porsliinikauppa sekä viini-, hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaramyymälät.

Juho Hallenberg syntyi Viipurin pitäjän Saarelan kylässä 1860. Hänen isänsä työskenteli Saarelan kartanon seppänä ja piti myöhemmin sepän töiden ohessa majataloa. Juho kävi Viipurissa kolme luokkaa oppikoulua. Hän aloitti työuransa puotipoikana.

Turun kauppaopiston 1884–1886 suorittamisen jälkeen Juho pääsi Viipuriin Seth Sohlbergin suurliikkeen rautakauppaan vastuullisempiin tehtäviin “tiskimieheksi”.

Hallenberg solmi 1888 avioliiton Anna Räikkösen kanssa. Puoliso omisti puolet Viipurin esikaupunkialueella sijainneesta Kelkkalan kartanosta. Hallenberg osti 1898 yli tuhannen hehtaarin kokoisen, mutta rappiolle joutuneen Saarelan kartanon. Kaupan myötä sepän poika palasi lapsuutensa maisemiin kartanonomistajana.

Hallenberg osti 31-vuotiaana tammikuussa 1892 kauppias Lautalan kauppaliikkeen Viipurista. Hallenberg laajensi toimintaansa, hankki maaomaisuutta ja perusti Ristimäkeen tiilitehtaan. Vuodesta 1893 toimi päätoimisesti omassa liiketoiminnassaan.

Hallenbergin ensimmäinen kauppapuoti sijaitsi Karjalankadun varrella vaatimattomassa puutalossa. Ajan tavan mukaisesti siellä myytiin lähes kaikkea mahdollista. Hallenbergilla oli pian eri puolilla kaupunkia hedelmä-, viini- ja siirtomaatavaraliikkeitä.

Vähittäiskaupan rinnalla Hallenberg ryhtyi harjoittamaan myös tukkukauppaa. Vuosisadan vaihteessa hänen arvioitiin olleen Suomen suurin sillin maahantuoja ja tukkukauppias. Vastavalmistunut Karjalan rata (rautatieyhteys Viipurista Joensuuhun) loi otolliset olosuhteet tukkukaupan laajentamiseen Viipurin takamaille.

Hallenberg omistautui 1910-luvulla teollisuudelle, laivanvarustukselle ja maanviljelykselle. Saarelan kartanon maille Tammisuolle hän rakennutti nykyaikaisen tiilitehtaan, sahan, myllyn, sataman ja kapearaiteisen rautatien, jota pitkin Saimaalta uitetut tukit kuljetettiin sahalle. Tammisuon tehdasalueella oli kaksi tiilitehdasta, saha, höyläämö, mylly, turvepehkutehdas, puusepäntehdas ja konepaja.

Juho Hallenberg kuoli loppuvuonna 1926.

Hallenbergin liikkeen johto siirtyi 1917 K. E. Savolaiselle, joka hoiti sitä lähes neljännes vuosisadan. Savolainen osti yhdessä Jaakko Leskisen kanssa yhtiön osakekannan. Leskinen myi oman osuutensa Savolaiselle ja perusti oman tukkuliikkeen v. 1924.

Liike luopui v. 1927 vähittäiskaupasta ja keskittyi tukkukauppaan. Se oli yksi Viipurin suurimpia siirtomaatavara-alan tukkukauppoja.  Sen suurin tukkuartikkeli oli vilja. Se oli suuri sillin maahantuoja ja suolan myyjä ennen sotia.

Hallenbergin liikkeen konttori sijaitsi osoitteessa Karjalankatu 8, vuokratiloissa Pohjoismaiden Yhdyspankin Viipurin konttorissa.

Kauppa-Osakeyhtiö J. Hallenberg toimi 1930-luvun lopussa osoitteessa Suonionkatu 8 (Äyräpäänkatu 5). Arkkitehti Fredrik Odenwall suunnitteli vuonna 1879 asuinrakennuksen Äyräpäänkadun ja Suonionkadun kulmaan. Rakennusta jatkettiin kummallekin katulinjalle arkkitehti J. Blomkqvistin toimesta 1890-luvulla. Rakennuksen käyttötarkoitus muuttui 1900-luvun alussa, jolloin sinne asettui J. Hallenberg kauppa Oy:n konttoritilat. Julkisivumuutokset tehtiin A. Isakssonin toimesta. Kauppa Hallenberg Oy perustettiin vuonna 1892. Tontin muut rakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta.

Suonionkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/55/plot/81.

Liikkeen valimo ja konepaja sijaitsivat Sotilaskadulla.

Rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/141/plot/39.

Liikkeen varasto oli puolestaan Vahtitorninkadulla.

Rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/5/plot/55.

Uusi toimintapaikka:
Helsinki.

Siirto:
Yritys siirtyi Helsinkiin 1940. Talvisodan aikana Kauppa Oy J. Hallenbergin pääkonttori jäi evakuoimatta, mutta itse liike siirtyi Kuopion kautta Helsinkiin. Viipurin takaisinvalloituksen jälkeen liike avasi heti uudestaan Viipurin konttorin. Vuodesta 1944 yrityksen kotipaikka oli Helsinki.

K. E. Savolainen perheineen myi yhtiön välirauhan aikana Suomen Matkailijayhdistykselle, joka omisti ennestään hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittaneen Matkaravinto Oy:n.

Yritys siirtyi myöhemmin Suomen Matkailijayhdistyksen omistukseen. Uusi omistaja muutti Hallenbergin lähinnä suurkeittiöitä palvelleeksi tukkuliikkeeksi. Yhtiö pyrki auttamaan suurkeittiöalan yrittäjiä.

Yritys toimi aluksi ”Nokian talossa” osoitteessa Mikonkatu 15, josta se siirtyi v. 1957 sisaryhtiönsä Matkailuravinto Oy:n omistamiin tiloihin Autotaloon. Kymmenen vuotta myöhemmin se siirtyi osoitteeseen Uudenmaankatu 16–20.

Harjoitti siirtomaatavaroiden ja kotimarkkinateollisuuden tukkumyyntiä. Konttori, varasto ja pikatukku toimivat 3000 neliömetrin tiloissa.

Vuodesta 1942 lähtien johtajana Väinö Niva.

Toimitusjohtaja vuodesta 1970 Antero Siljola.

Yhtiöllä oli noin 66 työntekijää. Asiakkaina olivat majoitus -ja ravitsemusliikkeet. Sisaryrityksenä toimi Matkaravinto Oy.

Kauppa Oy Hallenberg oli 1970-luvulla tukolainen päivittäistavaroiden markkinointiyhtiö. Sillä oli noin 140 työntekijää.

Yhtiöstä tuli osa Rautakirja Oy:tä. Jatkoi toimintaansa Rautakirjan tytäryhtiönä. Päivittäistavaroiden tukkukaupan lisäksi toimi ravitsemis- ja huoltoasemasektorilla.

Kauppa Hallenbergin ravintola- ja kahvilatoiminta (lentoaseman Fly Inn ja Hämeenlinnan Domi) siirrettiin Rautakirjan uudelle tytäryhtiölle Eurostradalle. Eurostrada myytiin vuonna 2004 Neste Markkinointi Oy:lle.

Toiminnan päättyminen:
2004.

Lähteet:
Väinö Niva & Antero Siljola (1972) Kahdeksankymmentä vuotta Kauppa Hallenberg oy:n ja sen edeltäjän vaiheita 1892-1972. Turku.

Marko Paavilainen (2019). Tammisuon ruhtinas Juho Hallenberg: tukkukauppias Hallenbergin liiketaloudellinen ura Karjalassa, teoksessa Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat (toimittanut Tuomas Möttönen). Otava.

Suomen kauppa ja teollisuus kuvina = Finlands handel och industri i bild. 1, Uudenmaan lääni

V-S kirja 1970.

Biografiasampo, Juho Hallenberg.

Etelä-Suomen Sanomat 17.3.1988.

FT Tuomas Möttönen

Julkaistu 1.9.2023.