Karjalan Sähkö Oy (Helo-Tehtaat Oy)
Perustettu:
1919.
Perustaja:
V. Ahlberg.
Toiminta Viipurissa:
Yritys aloitti toimintansa Viipurissa nimellä Karjalan Sähkö Oy. Yhtiön perustaja V. Ahlberg toimi AEG:n Viipurin konttorin johtajana. Liike aloitti toimintansa osoitteessa Karjalankatu 13.
Liikkeessä myytiin mm. pöytä- ja jalkalamppuja, kattovalaisimia ja radiokoneita.
Yhtiö edusti Concerton-radiota Viipurissa, jota mainostettiin sanoilla ”Elävä ääni Eurooppaan”.
Karjalan Sähkö Oy teki sähkötöitä. Yhtiö oli ASEA Ab:n tytäryhtiö.
Yhtiö sai ensimmäisenä patentin sähkökiukaalle.
Karjalan Sähkö Oy (tukuttain ja vähittäin) toimi 1930-luvun lopulla osoitteessa Karjalankatu 13. Samassa osoitteessa toimivat myös Liha- ja Leikkeleliike Vilho Venäläinen ja Maalausliike Einar Koskinen.
Karjalankadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/3/plot/150.
Karjalan Sähkö Oy:n tehdas ja korjaamo sijaitsi osoitteessa Otavankatu 10. Siellä oli myös Sorvaus- ja kaasuhitsausliike Juho Ketola, Oy Lavo Ab:n pesu- ja silityslaitos sekä Viipurin Kirjekuori- ja Kotelotehdas.
Otavankadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/146/plot/99.
Karjalan Sähkö Oy:n uutta konttori- ja tehdasrakennus ryhdyttiin 1939 rakentamaan Suonionkadun ja Eliaankadun kulmaan, jonka suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen. Rakennustyö jäivät keskeneräiseksi lokakuun lopulla 1939.
Rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/55/plot/82.
Uusi toimipaikka:
Helsinki / Hanko.
Siirto:
Toiminta siirtyi Helsinkiin, jossa sen pääkonttori oli osoitteessa Meritullinkatu 3.
Yrityksestä tuli Suomen suurin sähkökiukaiden viejä 1960-luvun lopulla Noin 70 % kaikista Suomesta valmistetuista sähkökiukaista ja noin 50 % kotimaisista sähkökiukaista.
Toimitti kesällä 1968 Amerikkaan 200 kappaletta sähkökiukaita tavarataloyhtymä Montgomery Warldille. Tämän koe-erän toimitus oli merkittävä edistysaskel saunakiukaiden viennissä.
Yhtiön toimitusjohtajana oli Leo Vikström.
Sähkökiukaiden ja sisäsaunojen tuotantoa varten perustettiin myöhemmin uusi yhtiö, Oy Helo Tehtaat. Sen tytäryhtiönä jatkoi Oy Karjalan Sähkö Ab. Muutti nimensä Karjala Sähkö-Helo Oy:ksi, kun Pietarsaaressa toiminut Junnila Oy yhdistettiin yhtiöön.
Jatkoi toimintaan Hangossa nimellä Helo-Tehtaat Oy (Oy Helo Tehtaat).
Toimitusjohtajana oli 1970-luvulla Dan Liebkind.
Helo Oy valmisti 1970-luvun lopussa 50 000 kiuasta vuodessa. Yhtiöllä oli 120 työntekijää.
Yhtiöillä oli yhteensä yli 80 työntekijää 1980-luvun alussa.
Suomalaisen rahoituslaitosten perustama Kehitysyhtiö Sponsor Oy osti 1990-luvun alussa Helo-Tehtaat, ja liitti siihen pari muutakin omistamaansa kiukaiden valmistajaa. Toimintaa jatkettiin Hangossa nimellä Sauna-Tec. Sauna-Tec oli 1990-luvulla maailman suurin kiukaiden ja saunahuoneistojen valmistaja.
Saunatec Group otti tuotebrändinsä Helon koko yrityksen nimeksi, jolloin sai alkunsa Helo Oy. Nykyisin yritys toimii Hangossa nimellä Sauna360 Oy. Yhtiöllä on kiuasverkkokauppa nimeltä Helokiuas.
Toiminnan päättyminen:
Jatkaa toimintaansa.
Lähteet (päälähde ensimmäisenä):
Hängötidningen 9.3.1991.
Helsingin Sanomat 5.9.1979.
Saunatec Groupista Helo Oy. Kauppalehti. Saatavissa https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saunatec-groupista-helo-oy/b3069ad6-e38d-3024-afb4-f902bee9b8f3.
Helokiuas. Saatavissa: https://www.helokiuas.fi/pages/yritys.
Sauna360. Saatavissa: https://sauna360.com/about-us.
Saunatec Oyj. Pörssitieto. Saatavissa: https://www.porssitieto.fi/poistuneet/saunatec.shtml.
Suomen Teollisuus (1951).
Helsingin Sanomat 16.3.1969, 5.6.1968; 2.9.1983.
FT Tuomas Möttönen
Julkaistu 13.12.2024.