Karjalan Kirjapaino Oy

Perustettu:
1901.

Perustaja:
Perustamisen taustalla vaikuttivat tehtailija Matti Pietinen ja tukkukauppias William Lindell (Otsakorpi).

Toiminta Viipurissa:
Karjalan Kirjapaino Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1901. Yhtiön perustamispäiväkirja on päivätty Viipurissa 20. maaliskuuta 1901. Perustamisen taustalla vaikuttivat tehtailija Matti Pietinen ja tukkukauppias William Lindell (Otsakorpi). Yhtiön tarkoituksena oli harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikennettä.

Yhtiö alkoi julkaista Viipurissa 1904 sanomalehti Karjalaa. Ensimmäinen numero ilmestyi tammikuun 1. päivä. Lehti alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. Ensimmäisessä näytenumerossa lehden linjaa esiteltiin seuraavasti:
”Lehti tahtoo voimiensa mukaan työskennellä Karjalan kansan keskuudessa, kertoa tuoreimmat uutiset kotoa ja ulkomailta ja kirjeenvaihtajiensa kautta seurata tapahtumia eri kunnissa. Erityisesti yhteiskunnallisille pyrinnöille, kirjallisuudelle, taiteelle ja etenkin musiikille omistaa lehti panna erityistä huomiota, niistä kertoa ja arvostella.”

Karjala-lehti oli passiivisen vastarinnan esitaistelija. Toisen sortokauden aikana lehtien ja kirjapainojen oli lähetettävä kaksi kappaletta jokaista painotuotetta painoylihallituksen tarkistettavaksi. Lehti ei tähän suostunut. Kirjapainon vastaava johtaja sai sakkoja ja faktori sekä päätoimittaja istuivat jopa vankilassa. Vasta 1914 korkeimman oikeuden puoltaessa pakkokappaleiden lähettämistä lehden oli taivuttava.

William Lindell (myöhemmin Otsakorpi) oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja taloudenhoitaja. Johtokunnan muita jäseniä olivat Matti Pietinen, M. Inkinen, Vilho Penttilä ja V. Römmberg.

Yhtiö toimi aluksi vuokratiloissa osoitteessa Aleksanterinkatu 19. Karjalan Kirjapaino Oy osti vuonna 1918 talon Mustainveljestenkadun ja Vahtitornin kadun kulmasta. Yhtiö sai koko talon omistukseensa vuoteen 1924 mennessä. Talossa toimi myös hotelli Knut Posse.

FT O. J. Brummer oli yhtiön pääjohtajana 24 vuotta alkaen vuodesta 1920. Hän nosti lehden Itä-Suomen valtalehdeksi. Lehti oli 1920-luvulla maamme johtava maaseutulehti ja karjalaisten asioiden puolestapuhuja.

Lehti ilmestyi aluksi kuusi kertaa viikossa. Uusi lehti otettiin hyvin vastaan. Vuonna 1916 lehti oli jo maamme laajalevikkisin maaseutulehti. Se oli 1920-luvulla suurin Helsingin ulkopuolella ilmestyvä maakuntalehti, suurempi kuin Turun Sanomat ja Aamulehti. Lehden levikki ylitti 30 000 rajan vuonna 1926. Lehden avustajina toimivat mm. Eino Leino, F. A. Sillanpää ja Mika Waltari.

Ennen sotia Karjala oli kokoomuksen äänenkannattaja ja lehden päätoimittajana oli useita merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten Erkki Paavolainen ja Onni J. Brummer.

Arkkitehti Uno Ullberg sai 1927 tehtäväkseen suunnitella Karjalan Kirjapaino Oy:lle uuden toimitalon, jonka rakentaminen aloitettiin keväällä vuonna 1928 ja rakennus valmistui syksyllä 1929. Talossa oli sanomalehti Karjalan toimitus ja konttori. Lisäksi siinä toimi Itä-Suomen Sähkö- ja Insinööritoimisto Oy, Itä-Suomen Kuva Oy, Viipurin Kauppakamari, Vakuutusyhtiö Pohjola, Colombian kahvi Oy:n kahvila ja kahvikauppa sekä lukuisia pienempiä liikelaitoksia.

Karjalan Kirjapaino Oy:n liiketalosta (Karjalankatu 19) voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta:
https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/65/plot/2

Laajuus:
Lehden levikki oli ennen talvisotaa 37 000. Karjalan Kirjapaino Oy oli merkittävä työnantaja Viipurissa. Sen palveluksessa oli yli 80 työntekijää vuonna 1925.

Uusi toimintapaikka:
Lappeenranta.

Siirto:
Kun talvisota alkoi, Karjala-lehti lähti evakkoon Helsinkiin. Helsingissä ilmestyi viikko rauhanteon jälkeen Karjalan kuusisivuinen näytenumero, jonka päätoimittaja Brummer oli otsikoinut ”Me elämme”. Heti Viipurin takaisin valtauksen jälkeen lehti palasi kotikaupunkiinsa Viipuriin. Yhtiön toimitalo oli vaurioitunut pahasti. Karjalan Kirjapaino Oy alkoi rakentamaan uutta rakennusta, jonka yhteyteen suunniteltiin hotellia. Rakennustyö alkoivat toukokuussa 1942. Vuoden 1942 levikki oli ennätyksellinen 41 800. Neuvostoliiton suurhyökkäykseen jälkeen oli lähdettävä toisen kerran evakkoon. Karjalan Kirjapaino Oy:n hallituksen jäsen Aarno Tuurna viimeisiä lähtijöitä.

Sotien aikana Karjalan Kirjapaino Oy menetti kaksi kertaa painokoneensa. Yhtiö päätti 1951 perustaa Kouvolaan sivukonttorin. Kouvolasta ostetulle tontille rakennettiin kirjapainotalo. Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy osake-enemmistö tuli kaupan kesäkuussa 1951. Yhtiö julkaisi Lahti-lehteä. Karjalan Kirjapaino Oy:n johtokunta päätti ostaa osakkeet. Lehti siirtyi Lahteen 1952. Toimitus hajautettiin Lahteen ja Helsinkiin.

Yhtiö aloitti kesällä 1955 neuvottelut kirjapainon, sitomon ja paperikaupan omistaneen Oy Etelä-Savon kanssa. Sillä oli arvokas kiinteistö Lappeenrannan keskustassa ja tuottoisa kirjapaino. Yhtiö kustantama lehti Savokarjala oli kuitenkin tappiollinen. Karjalan Kirjapaino Oy teki kaupat 30. elokuuta 1955. Kaupan myötä Karjalan Kirjapaino Oy ja Karjala-lehti saapuivat vuoden 1955 lopulla Lappeenrantaan.

Talousvaikeuksien ja levikin pienentymisen vuoksi lehti muutettiin 1958 kerran viikossa ilmestyväksi heimolehdeksi. Lehden sisällön muodostivat 1960-luvulla kirjeet karjalaisseuroista ja niiden tapahtumista, selostukset karjalaistilaisuuksissa ja -juhlista. muistelmat entisiltä kotiseuduilta ja kuvaukset nykyisiltä asuinsijoilta.

Karjalan Kirjapaino Oy myi 1980 kirjapainotoimintansa ja Etelä-Karjala lehden joensuulaiselle Pohjois-karjalan Kirjapaino Oy:lle. Yhtiö kuitenkin jatkoi Karjala-lehden julkaisemista sekä Karjala-aiheisen kirjallisuuden julkaisemista. Yhtiö julkaisi myös pitäjäkarttoja. Karjala-lehden kustantajaksi tuli vuonna 2011 uusi yhtiö, Karjala Lehti Oy. Karjalan Kirjapaino Oy:n viimeisin teos ilmestyi 2014.

Karjalan Liitto jatkaa konkurssiin menneen Karjala Lehti Oy:n jälkeen Karjala-lehden julkaisemista.

Toiminnan päättyminen:
Toiminnassa.

Lähteet:
Antti O. Arponen. 2004. Sata vuotta Karjalan puolesta: Karjala-lehti 1904-2004. Karjalan kirjapaino.
Karjala 80 vuotta 1984. Rissanen, Markus. Karjalan kirjapaino.
https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/karjalankirjap.shtml