Hackman Oyj
Perustettu:
1790.
Perustaja:
Johan Friedrich Hackman.
Toiminta Viipurissa:
Johan Friedrich Hackman (1755–1807) saapui 1777 Viipuriin. Hän sai 1790 oikeudet perustaa oman kauppahuoneen, jolloin alkoi Hackmanin tarina.
Johan Friedrich Hackman oli kaupungin suurin sahatavaran viejä yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa. Hackman nousi Viipurin suurimmaksi kauppiaaksi 1800-luvun alussa.
Johan Friedrich Hackman kuoli 1807. Ignatius & Hackmanin toiseksi omistajaksi tuli puoliso Marie Hackman (1776 – 1865). Yhteistoiminta Johan Ignatiuksen kanssa päättyi vuonna 1812. Liikettä jatkettiin nimellä J.F. Hackmanin leski (J.F. Hackmans Witwe). Vuoden 1816 alussa toimintansa aloitti toiminimi Hackman & Co. Hackmanista tuli Suomen merkittävin puualan toimija.
Marie Hackman johti Hackman & Co:ta vuoteen 1829 saakka, jolloin hän luovutti johdon pojalleen Johan Fredrik Hackmanille (1801 – 1879). Yritys toimi laivanvarustajana. Kauppahuoneella oli liikenteessä 1850-luvulla kaikkiaan seitsemän alusta.
J. F. Hackmanin johtokautena perheyritys pysyi monialaisena kauppahuoneena. Se harjoitti tuonti- ja vientikauppaa sekä toimi tukku-ja vähittäiskauppana. Yrityksen toimialaan kuuluivat merenkulku ja laivanvarustus sekä teollinen toiminta monella eri alalla.
Uudeksi johtajaksi nousi Johan Fredrik Hackmanin jälkeen poikansa Wilhelm Hackman (1842 – 1925). Hackman & Co oli koko hänen pitkän johtajakauden ajan “täyden palvelun” kauppahuone. Se oli vientiyritys, joka harjoitti edelleen myös tuontia. Tuonti edellytti tukkukaupan harjoittamista. Teollisuustuotannosta tuli tärkeä osa liiketoimintaa. Tuotanto laajeni sahateollisuudesta myös uusille aloille. Pankkitoiminnassa Hackman oli mukana Suomen Yhdyspankin perustajana ja Viipurin konttorin hoitajana.
Aterimia Hackman alkoi valmistaa Viipurin naapurialueella vuonna 1876. Tuolloin Hackman perusti aterin- ja hienotaetehtaan Nurmeen Viipurin lähelle. Vuonna 1891 aloitti samanlaisia tuotteita valmistava tehdas Sorsakoskella. Hackman alkoi valmistaa 1902 edullisia, yhdestä kappaleesta taottavien aterimia.
Ruostumaton teräs tuli markkinoille 1920-luvulla. Hackman alkoi valmistaa 1924 aterimia ruostumattomasta teräksestä ja 1920-luvun lopussa valmistusohjelmaan tulivat aterinsarjat.
Vuodesta 1910 Hackmanin sahateollisuus keskittyi Joutsenon Honkalahden sahalle. Puuraaka-aine saatiin jatkossakin vesisahojen yhteydestä tai lähistöltä hankituista metsistä.
Omaa metalliteollisuustuotantoa oli 1876 perustetussa Nurmin tehtaassa Viipurin lähellä sekä Sorsakoskella Leppävirralla. Nurmin tehtaan päätuotteeksi nousivat aterimet ja hienotakeet. Sahan palon jälkeen samanlainen tehdas perustettiin 1891 myös Sorsakoskelle.
Vuonna 1925 muodostettiin Kommandiittiyhtiö Hackman & Co. Maailmansotien välisen ajan suurin uudistus oli panostaminen paperiteollisuuteen. Sitä oli kokeiltu Nurmissa jo 1870-luvulla, mutta uutta yritystä ryhdyttiin valmistelemaan vasta 1920-luvulla. Johanneksen sulfiittiselluloosatehdas aloitti toimintansa 1927, ja sitä laajennettiin 1936 pienellä paperitehtaalla. Jo vuotta aikaisemmin oli Hackman & Co:n pääkonttori siirretty Johannekseen.
Laajuus:
Hackman & Co oli 1938 Suomen 23. suurin teollisuusyritys.
Uusi toimintapaikka:
Helsinki.
Siirto:
Johanneksen tehtaan historia Hackman & Co:n omistuksessa jäi 12 vuoteen. Johanneksen kunta jäi talvisodan jälkeen uuden rajan taakse. Pääkonttori siirrettiin 1940 Helsinkiin. Yhtiö koostui siinä vaiheessa monien osakeomistusten lisäksi Sorsakosken ja Honkalahden tuotantolaitoksista. Hackmanin palveluksessa oli yli 1 000 työntekijää.
Johanneksen tehdas vaurioitui talvisodassa, ja se myytiin 1942 Wärtsilä-Selluloosa Oy:lle. Luovutetulle alueelle jäi Hackmanin metsiä ja Viipurin toimitalo.
Sodan jälkeen toiminta keskittyi Sorsakoskelle ja Honkalahteen. 1950-luvun alussa yhtiön palveluksessa oli noin 1 100 työntekijää. Sorsakosken tehtaan tuotevalikoima laajeni kahvipannuihin, kattiloihin ja muihin keittiötarvikkeisiin sekä putki- ja säiliötuotantoon.
Kommandiittiyhtiömuoto pidettiin vuoteen 1969 sakka, jolloin Oy Hackman Ab muodostettiin. Hackman-suku säilyi yhtiön pääomistajina, mutta Herrick Hackmanin (1902 – 1984) jälkeen suvun edustajia ei ole ollut toimitusjohtajina.
Honkalahden saha Joutsenossa myytiin Oy Enso-Gutzeit Ab:lle 1991, jolloin Oy Hackman Ab:n päätuotantolaitokseksi jäi Sorsakosken aterimia valmistanut tehdas. Hackmanin omistukseen oli 1990 siirtynyt Oy Arabia Ab, Iittala-Nuutajärvi Oy sekä ruotsalainen Rörstrand. Se oli aikaisemmin ostanut saman alan yrityksiä Ruotsista ja Norjasta.
Hackmanin omistus palasi kotimaahan 2000-luvun alussa. Hackman-aterimet koottiin Fiskars-yhtymään. Hackman nykyisin Fiskars Groupin tuotemerkki, johtava pohjoismainen aterinasiantuntija ja yksi Suomen arvostetuimmista brändeistä.
Toiminnan päättyminen:
Jatkaa tuotemerkkinä.
Lähteet:
Kai Hoffman (2019) Talouden suurvaikuttajia – Karjalan talouselämän suurvaikuttajat: viisi suurliikemiestä ja heidän sukunsa. Teoksessa Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat, Otava.
Wikipedia, Hackman.