A. Syvänoro Oy

Perustettu:
1926.

Perustaja:
Artturi Syvänoro.

Toiminta Viipurissa:
Artturi Syvänoro (vuoteen 1935 Arttur Serenius) muutti Viipuriin 1920. Hän solmi avioliiton Alja Virtasen kanssa 1925. Puoliso oli käynyt kutomakurssin ja hankkinut kutomakoneen.

Pariskunta alkoi myydä pienessä myymälässä Aljan kutomia neuleita sekä kangas- ja lyhyttavara-alan artikkeleita. Artturi teki vuokrahuoneistoon hyllyt rimasta ja pahvista. Tukkuliikkeen ensimmäiset tavarat hankittiin ystävän lainarahoilla. Näin vaatimattomasti aloitti ”Kangas- ja lyhyttavaraiinkauppa A. Serenius” toimintansa vuonna 1926.

Artturi Syvänoro suoritti Viipurin kauppaoppilaitoksen kauppakoulun 1928 ja jatkoi kauppaopistoon, josta hän valmistui 1931.

Yritys muutettiin v. 1935 perheen omistamaksi A. Syvänoro Oy:ksi, jonka toimitusjohtaja oli Artturi Syvänoro. Yhtiön toiminta laajeni vuosi vuodelta.

A. Syvänoro Oy:llä oli kangasmyymälä osoitteessa Pellervonkatu 11.

Tontin 38 takaosa. VirtuaaliViipuri.

Rakennuksesta saa lisätietoa tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/68/plot/38-.

Syvänoron liike muutti ennen sotaa keskeisemmälle paikalle Torkkelinkadulle. Pohjoismaiden Yhdyspankki rakensi 1937–1938 Viipurin keskustaan Torkkelinkadulle uuden toimitalon. Yhdyspankki omisti liikerakennuksen ja sillä oli rakennuksessa kaksikerroksinen konttorirakennus. Rakennuksen piirsi arkkitehti Oiva Kallio ja sitä kutsuttiin Kiinteistö Oy Kulman rakennukseksi.  Syvänoron onnistui vuokrata rakennuksesta yhtiölleen uudet tilavat ja ajanmukaiset toimitilat. Hän pääsi vaikuttamaan liikkeen sisustukseen jo rakennusvaiheessa. Liikkeeseen asennettiin Viipurin ensimmäiset liukuportaat sekä koko maan ensimmäinen heijastamaton näyteikkuna. Rakennus valmistui keväällä 1938. Liikkeessä työskenteli 55 työntekijää.

A. Syvänoro Oy:n kangasmyymälä ja konttori sijaitsi osoitteessa Torkkelinkatu 20. Punaisenlähteentorin puolella oli elokuvateatteri Palatsi, joka siirtyi Syvänoron talon kellariin. Vaasankadun puolella oli Punaisenlähteen apteekki, joka oli ensimmäinen kivitalo torin lähellä.

Torkkelikadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://www.virtuaaliviipuri.fi/fi/block/66/plot/31.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Uusi toimipaikka:
Jyväskylä.

Siirto:
Talvisodan sytyttyä kansanhuoltoviranomaiset toivoivat, että Syvänoron liike jatkaisi toimintaansa Viipurissa. Syvänoro sai kuitenkin luvan siirtää ylimääräiset kauppatavaransa turvallisempaan paikkaan. Syvänoro lähetti varastonsa Jyväskylään ja matkusti itse perheineen junalla perässä. Syvänorot vuokrasivat asunnon ja liikehuoneiston kauppavarastonsa säilyttämistä varten. Jyväskylän pommituksissa varastotilan seinä romahti. Artturi Syvänoron sisar jatkoi Viipurissa kauppatoimintaa neljän työntekijän kanssa 18.1.1940 saakka, jolloin kaupunkia pommitettiin kaikkein eniten.

Syvänorot palasivat takaisinvallattuun Viipuriin 1942. Liiketoimintaa jatkettiin myös Jyväskylässä. Sota-aikana A. Syvänoro Oy:llä oli monia muita tekstiilikauppiaita paremmin tavaraa. Sen toiminta oli ennen sotaa laajentunut niin, että sillä oli käytössään tukkuportaissa suuret tavarakiintiöt eli tavaramäärät, jotka kauppias sai tavarapulan aikana ostaa. Kiintiöt määriteltiin sotia edeltäneiden ostojen perusteella.

Viipuri oli kuitenkin 1944 lopullisesti jätettävä ja perhe asettui Jyväskylään. Artturi Syvänoro matkusti tavaroita hankkiessaan erityisesti Etelä-Suomen kaupungeissa ja kauppaloissa. Toiminta Jyväskylässä alkoi vuokratiloissa. Se osti 1947 vaatetusliikkeen Kauppakadulta. Oma liiketalo valmistui vuonna 1951 osoitteeseen Väinönkatu 30. Siinä oli myymälätilaa 400 neliötä. Myymälä laajeni toiseen kerrokseen 1958. 1960-luvun lopulla rakennusta laajennettiin lisäsiivelle, jolloin siihen saatiin 900 neliötä lisää myymälätilaa.

Yrityksen nimeksi tuli 1959 Ky Syvänoro & Kumpp. Syvänoron tekstiililiike oli tavaratalotyyppinen ”puolittainen itsepalvelumyymälä”. Tekstiilikaupan alalla se oli suuri yritys. Liikkeellä oli liikevaihtoa 1960-luvun puolivälissä noin kaksi miljoonaa markkaa vuodessa ja sillä oli noin viisikymmentä työntekijää. Alja Syvänoro toimi liikkeen ostopäällikkönä. Kiinteistöjä hoiti perheen poika Seppo Syvänoro.

Artturi Syvänoro jätti toimitusjohtajan tehtävän 1969, mutta jatkoi sen jälkeen hallituksen puheenjohtajana. Toimitusjohtajana jatkoi perustajaperheen miniä Marjatta Syvänoro.

Artturi Syvänoro oli Jyväskylän Karjalaiset ry:n perustajajäsen, yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen rahastonhoitaja sekä Karjalaisseurojen Keski-Suomen piirin puheenjohtaja. Hän kuului myös Jyväskylän Viipuriseuran perustajiin ja toimi puheenjohtajana sen ensimmäisessä kokouksessa 9.10.1946. Syvänoro oli Jyväskylän Karjalaisten kunniajäsen ja sai Karjalan Liiton hopeisen ansiomerkin.

Artturi Syvänoro kuoli Jyväskylässä 7.11.1989.

Toiminnan päättyminen:
Ei toiminnassa.

Lähteet:
Erkki Markkanen. (1976). Syvänoro Oy: 50 vuotta tekstiilikauppaa. Syvänoro. Saatavissa: https://virtuaaliviipuri.fi/files/pdf/syvanoro.pdf.

Biografiasampo, Artturi Syvänoro.

Aikamatka Viipuriin: tuokiokuvia Viipurista ennen ja nyt. 2010. Kantanen, Pekka & Mäntyniemi, Mikko. Elinkeinoyhtymä Kantanen & Mäntyniemi.

Viipuri: suomalainen kaupunki. Hirn, Sven & Lankinen, Juha. Werner Söderström osakeyhtiö WSOY 2000.

FT Tuomas Möttönen

Julkaistu 21.2.2024.