Sohlberg Rautakauppa Oy

Rautakauppa Sohlberg Oy

 

Perustettu: 1933

Lakkautettu:

 

Tämän yhtiön vahva mies oli Latvian konsuli ja Latvian Kolmen Tähden ritarikunnan ritari Väinö Gunnari (myöh. Kunnaala). Hän syntyi vuonna 1889 Viipurin maalaiskunnassa. Suoritettuaan viisi luokkaa Viipurin suomalaisessa reaalilyseossa Gunnari pääsi myyjäksi ja konttoristiksi Seth Sohlberg Oy:n palvelukseen. Pian hän siirtyi kilpailijan, Itä-Suomen Rautakauppa Oy:n, palvelukseen, jossa työskenteli vuosina 1907–1910 konttoristina, tullaajana, ostajana ja kauppamatkustajana. Seuraavaksi Gunnari johti neljän vuoden ajan Kotkassa Suomalaista Liikeosakeyhtiötä.

Vuonna 1914 hänet kutsuttiin viipurilaisen Rautakauppa Ahjon toimitusjohtajaksi. Ajan myötä Gunnarista tuli myös Ahjon suurin osakkeenomistaja. Kun vuorineuvos Seth Sohlberg kuoli vuonna 1918 eikä yhtiölle löytynyt selkeitä jatkajia, Gunnari hankki vuonna 1925 yhdessä K. E. Holmenin ja Uno Lindblomin kanssa kukin 29 %:n osuudet Seth Sohlberg Oy:stä. Gunnarista tuli yhtiön toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja.

Seth Sohlberg Oy:n tarina päättyi konkurssiin vuonna 1934. Jo vuotta aiemmin oli kuitenkin perustettu uusi yhtiö, Rautakauppa Sohlberg Oy, jonka pääomistaja oli Gunnari. Sen toimiala oli sama kuin edeltäjällä: ”rautakauppatavaroita ja rakennusaineita tukuittain ja vähittäin”.

Uuden yhtiön osakepääoma jakautui 300 osakkeeseen. Väinö Gunnarilla ja hänen pojallaan Tauno Gunnarilla oli kummallakin 33 % osakkeista. Yhtiön 15.5.1933 päivätyssä osakekirjassa nro 293 omistajaksi on merkitty Väinö Kunnaala. Hän oli myös ensimmäinen allekirjoittaja. Toinen allekirjoittaja oli hänen poikansa Heikki Kunnaala, joka myöhemmin kunnostautui Helsingistä kotoisin olleena nuorena panssarimiehenä toisessa maailmansodassa.

Tämä osakekirja on erikoinen, sillä se poikkeaa muista yhtiön tunnetuista osakekirjoista. Vaikka kaikissa on sama päiväys, numeron 293 ensimmäinen allekirjoittaja on Väinö Kunnaala, vaikka hän käytti vielä vuonna 1933 nimeä Gunnari. Lisäksi toinen allekirjoittaja Heikki Kunnaala oli päiväyksen aikaan vasta 13-vuotias ja sukunimeltään hänkin vielä Gunnari.

Rautakauppa Sohlberg Oy toimi aluksi osoitteessa Linnankatu 15, mutta muutti syksyllä 1935 Äyräpäänkadulle.

Maakansa 6.12.1935.

 

 

 

 

Vuonna 1946 Suomessa toteutettiin sekä suurten setelien leikkaus että osakekirjojen veroleimaus. Kaikki osakkeenomistajat velvoitettiin esittämään osakekirjansa verottajalle, jolloin niihin lyötiin punainen leimamerkki. Jos osakekirjaa ei esitetty, sen arvo menetettiin valtiolle. Menettelystä on lisätietoa sivustolla www.porssitieto.fi.

Tämän vuoksi onkin erikoista, että osakekirja nro 293 (ja ehkä muitakin) on ”tehty uudelleen” – todennäköisesti kadotettujen osakkeiden tilalle. Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka yleistä tällainen menettely oli. Vuoteen 1946 mennessä yhtiöllä ei ollut enää tunnettua liiketoimintaa.

Rautakauppa Sohlbergin taival 1930-luvun Viipurissa jäi lopulta lyhyeksi. Toiminta ajettiin alas, vaikka yhtiö säilyi muodollisesti olemassa. Gunnarit muuttivat vuonna 1937 Helsinkiin, jossa Väinö Kunnaalaksi nimensä muuttanut konsuli Kunnaala perusti uuden yrityksen, Northern Timber Ltd Oy:n, yhdessä kenraali Aarne Sihvon kanssa. Tämä yhtiö keskittyi puutavarakauppaan.

 Tämä Rautakauppa Sohlbergin osakekirja taitaa olla tehty huomattavasti päiväyksensä (1933) jälkeen. Miksi? Sitä tarina ei kerro.

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/sohlbergrautak.shtml

https://www.porssitieto.fi/osake/leimaus1946/index.html

Jukka Erävuori, Kankiraudasta valmistaloihin: itsenäisen rautakaupan vaiheet Suomessa. 1987.

Kyösti Järvinen, Paavo Korpisaari, Sata vuotta Suomen tukkukauppaa I–II. 1940.

Kai Hoffman (2019), Karjalan kauppiaat. Teoksessa Tuomas Möttönen (toim). Liikemiehiä ja hyväntekijöitä: luovutetun Karjalan talousvaikuttajat. Otava.

Maakansa 24.8.1935, 6.12.1935.