Simpele Ab
Simpele Aktiebolaget
Perustettu: 2.4.1906.
Lakkautettu: 1920 (toimii osana UPM-Kymmeneä)
Sanonta ”kolmas kerta toden sanoo” piti paikkansa myös Simpeleen Juvankosken kohdalla.
Ensimmäisenä kosken voimaa yritti valjastaa viipurilainen kauppias Matti Roiha, joka aloitti tehtaan rakentamisen vuonna 1897. Varat kuitenkin hupenivat parissa vuodessa, ja Roihan oli pakko perustaa uusi yhtiö, Atlas Oy, vuonna 1899. Mukaan tuli tunnettuja viipurilaisia liikemiehiä, muun muassa Seth Sohlberg (1856–1918). Atlas ei kuitenkaan kestänyt pitkään: rahoittajapankki, Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki, ajautui vararikkoon, ja myös Atlas kaatui konkurssiin vuonna 1902.
Sen jälkeen Sohlberg yhdessä Albin Ramstenin kanssa osti konkurssipesän. Pian Ramsten kuitenkin vetäytyi, ja Sohlberg perusti vuonna 1906 uuden yhtiön, Simpele Aktiebolagetin. Kolmas yritys osoittautui menestyksekkääksi, ja Simpeleen tehdastoiminta vakiintui.
Sohlbergin rinnalla olivat mm. E. V. Sellgren, Juho Hallenberg, G. Frakenhauser, varakonsuli H. O. Gullbrandsen, sahanomistaja W. Breinsensetin sekä konttoristi Kaarle Silander. He anoivat huhtikuussa 1906 senaatilta yhtiöjärjestyksen vahvistusta. Yhtiön tarkoitukseksi kirjattiin:
”Ostaa Juankosken mylly siihen kuuluvine alueineen sekä Sakarinmäen ja Nenosen tilat Parikkalan pitäjässä kaikkine laitoksineen ja rakennuksineen sekä perustaa ja harjoittaa tehdasliikettä tarpeellisine sivuelinkeinoineen.”
Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 20. huhtikuuta 1906.
Simpelejärven suulla oli 7 metriä korkea Juvankoski.
Tuleva suurmies Rudolf Walden (1878–1946) perusti Pietariin vuonna 1911 oman agentuuriliikkeen ja alkoi myydä Simpeleen tuotteita. Agentuurisopimuksen ehtona oli, että Walden osti itselleen 13 Simpeleen osaketta. Hän ei kuitenkaan jäänyt tähän, vaan ryhtyi määrätietoisesti kasvattamaan omistustaan yhtiössä.
Vuonna 1916 Simpeleen pääomistajina olivat yhä Seth Sohlberg ja hänen samanniminen yhtiönsä, joiden hallussa oli 52 % osakkeista. Sohlbergin kuoltua vuonna 1918 Waldenin omistusosuus oli noussut jo 28 prosenttiin.
Simpeleen hallituksen jäsenenä ja tehtaan edustajana Walden sai tilaisuuden perehtyä perusteellisesti teolliseen toimintaan, ja hänen panoksensa sai johdolta kiitosta. Hänestä tuli myös yhtiön tärkein paperiagentti.
Marsalkka Mannerhein onnittelee Rudolf Waldenia vuonna 1938.
Simpele noteerattiin pörssissä vuosina 1916–1920. Vuonna 1919 yhtiö osti Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan sekä sen omistamat Hiihtolanjoen kosket. Vuonna 1920 Simpeleen laskutus nousi yli 25 miljoonaan markkaan. Tehtaalla oli tuolloin kaksi paperikonetta: Pusey & Jones (1906) sanomalehti- ja painopaperin valmistukseen sekä Fullner (1911) ohuille lajeille, kuten silkkipaperille.
Rudolf Walden laajensi omistuksiaan myös muihin metsäyhtiöihin, kuten Myllykoski Träsliperi Ab:hen ja Jämsänkoskeen. Näiden ympärille hän perusti Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n, jonka yhtiöjärjestyksen valtioneuvosto vahvisti 28. heinäkuuta 1920. Kaiken alkuna olivat Simpele Osakeyhtiö ja Waldenin pakon edessä ostamat 11 osaketta.
Uuden yhtiön osakepääoma oli 23,5 miljoonaa markkaa, ja se jakautui 47 000 osakkeeseen. Omistajina olivat Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken yhtiöiden entiset osakkaat. Yksi Yhtyneiden osake vastasi yhtä Simpeleen osaketta. Waldenista tuli pääomistaja: hänen hallussaan oli 9 725 osaketta, eli yli 20 % yhtiön pääomasta.
Keväällä 1921 käynnistyi Simpeleen Ritakosken voimalaitos, mikä merkitsi Hiihtolanjoen koskien vesivoiman käyttöönottoa.
Rudolf Waldenista kasvoi merkittävä teollisuusjohtaja ja paperiteollisuuden keskeinen hahmo. Hän toimi useiden hallitusten ministerinä, kenraalina ja marsalkka Mannerheimin luottomiehenä. Walden osallistui kolmeen rauhanneuvotteluvaltuuskuntaan Neuvostoliiton kanssa, muun muassa Moskovan rauhaan maaliskuussa 1940. Rauhan jälkeen hänet nimitettiin puolustusministeriksi Rytin toiseen hallitukseen, ja hänen ministerikautensa jatkui yhtäjaksoisesti loppuvuoteen 1944 asti – pidempään kuin kenenkään muun sotavuosina.
Waldenin poika Juuso Walden (1907–1972) jatkoi isänsä työtä ja toimi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1940–1969. Fuusioiden myötä yhtiöstä kasvoi se globaali UPM-Kymmene Oyj, jonka tunnemme nykyään – ja jonka lähes 150 000 suomalaista omistaa osakkeidensa kautta.
Simpeleen osakekirjan alkuperäisenä omistajana oli pietarilainen herra Balabanow. Asiakirjan allekirjoittajina toimivat yhtiökumppanit Albert Ramsten, Evert Sellgren ja Seth Sohlberg.
Lähteet:
Pörssitieto https://www.porssitieto.fi/poistuneet/simpele.shtml
Keijo Alho (1961). Suomen teollisuuden suurmiehiä. Werner Söderström osakeyhtiö.
Autio, Matti & Nordberg, Toivo (1985). Vuosisata paperiteollisuutta. 1, Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiön perustamiseen saakka. Yhtyneet paperitehtaat.
Nordberg, Toivo (1980). Vuosisata paperiteollisuutta. 2, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö 1920-1951. Yhtyneet paperitehtaat.
Uola, Mikko: Walden, Rudolf. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-000804