Maaseututeaatteri-Osakeyhtiö

Maaseututeaatteri-Osakeyhtiö

 

Perustettu: 1898.

Lakkautettu:

Kaarlo Bergholmin vuonna 1872 perustama Suomalainen Teatteri kiersi alkuvuosinaan ympäri maata, tuoden suomenkielisen näyttämötaiteen niin suuriin kuin pienempiinkin kaupunkeihin. Alun perin sen oli tarkoitus viipyä Viipurissa vain muutaman kuukauden vuodessa, mutta vähitellen vierailut harvenivat, kun teatteri löysi pysyvän yleisönsä pääkaupunkiseudulta.

Vuonna 1887 näyttelijäpariskunta August ja Aurora Aspegren perusti Suomalaisen Kansanteatterin, joka kiersi lähes kymmenen vuoden ajan maaseutukaupungeissa edistäen suomenkielisen näyttämötaiteen leviämistä. Näiden kiertueteatterien työn pohjalta alkoi itää ajatus uudesta, pysyvämmästä maaseututeatterista.

Maaliskuussa 1897 joukko viipurilaisia teatterinharrastajia kokoontui pohtimaan, miten suomalaisen teatterin toimintaa voitaisiin tukea myös Viipurissa. Kokouksen tuloksena päätettiin perustaa osakeyhtiö, joka jatkaisi Kansanteatterin aloittamaa työtä. Maaseututeaatteri-Osakeyhtiölle valittiin johtokunta ja pääomaksi kaavailtiin 60 000 markkaa, mutta lopulta kokoon saatiin 35 000 markkaa.

Hankkeen eteenpäin vievä voima oli kauppaneuvos Juho Lallukka. Hän uskoi, että taiteella oli merkittävä rooli kansallishengen vahvistamisessa, ja näki teatterissa keinon nostattaa suomalaisuutta aikana, jolloin myös Akseli Gallen-Kallela, Jean Sibelius, Eino Leino ja muut aikakauden taiteilijat loivat pohjaa tulevalle itsenäisyystaistelulle.

Jo vuonna 1895 Lallukka oli alkanut tukea Viipurin teatteriharrastuksia. Kun kaupungissa järjestettiin iltamat näyttelijöiden eläkerahaston hyväksi, hän piti tilaisuuden avauspuheen. Lallukka ryhtyi ajamaan ajatusta, että teatterin tukikohta pitäisi siirtää Viipuriin, jotta koko maakunta saisi oman suomenkielisen näyttämön. Viipurin sivistyneistö tarttui innolla hänen ehdotukseensa, ja niin syntyi Viipurin Suomalainen Maaseututeatteri.

Lallukka kutsui teatterin ensimmäiseksi johtajaksi kirjailija, filosofian tohtori Kasimir Leinon (Lönnbohm, 1866–1919). Lallukka arvosti Leinon kulttuurista näkemystä ja hänen vahvaa kansallista tahtonsa. Miesten välille syntyi syvä ystävyys. Leinosta tuli teatterin henkinen moottori ja Lallukan tärkein yhteistyökumppani.

Yhtiö teki senaattiin valtionapuanomuksen, joka korosti uuden teatterilaitoksen tarpeellisuutta. Vuonna 1899 Pietarista ilmoitettiin, että perustamisavustuksena myönnettiin 8 000 markkaa ja vuotuisena kannatusapuna 10 000 markkaa.

Viipurin teatteri toimi keskustassa, Paraatikentän laidalla sijaitsevassa 1830-luvulla rakennetussa kivitalossa, jota oli vuosien varrella remontoitu useaan otteeseen.

Teatterin avajaisnäytös pidettiin 10. syyskuuta 1899, kun näyttämöllä esitettiin Minna Canthin “Murtovarkaus”. Ohjelmistossa oli 10–15 ensi-iltaa vuodessa, ja jokainen näytelmä esitettiin useita kertoja ennen kuin seurue suuntasi kiertueelle. Viipurin lisäksi esiinnyttiin muun muassa Kotkassa, Haminassa, Porissa, Raumalla, Tampereella, Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa ja Sortavalassa. Parantuneet kulkuyhteydet tekivät kiertueet mahdollisiksi, mutta ne myös rasittivat teatterin taloutta.

Kasimir Leino erosi yllättäen keväällä 1903 johtajan tehtävästä kesken kiertueen Oulussa. Teatteri jatkoi toimintaansa, ja 1900–1910-luvuista tuli sen kulta-aikaa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Viipurin Maaseututeatteria kutsuttiin “Suomen toiseksi parhaaksi teatteriksi”.

Juho Lallukka pysyi teatterin suojelijana ja tukijana kuolemaansa vuoteen 1913 saakka.

Vuonna 1918 teatterin nimi muutettiin Viipurin Näyttämöksi.

Viipurin Teatteritalon nurkalla hevosajoneuvo ajureineen odottamassa. Tuntematon valokuvaaja, valokuvaaja 1890–1899. Lappeenrannan museot / Wiipuri-museon kokoelma.

 

Lähteet:

Pärnänen, Väinö. 1950. Viipurilaista teatterielämää, Viipurin Työväen Teatteri – Viipurin Kaupunginteatteri 1898-1945. Tammi.

Pentti Paavolainen, Suomen teatterihistoria, Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 53, saatavissa; https://disco.teak.fi/teatteri/4-1-teatterien-perustajia-tahtia-ja-tyomyyria/

Kalevi Tilli, Juho Lallukka Viipurin suomalaisen teatterielämän perustajana ja tukijana, Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 13

Tiina-Maija Lehtonen, YLE 16.11.2019, Lehtimies Leppo tutustuu kieltolain ja teekutsujen kulttuurikaupunkiin – Viipurin musiikin menestystarina 1918–1939 https://yle.fi/aihe/a/20-291959

Suomalainen maaseututeatteri 19 27-28/X 09 : 1899-1909. Suomalainen maaseututeatteri, 1909.

Veistäjä, Verneri. 1957. Viipurin ja muun Suomen teatteri: suomalaisen maaseututeatterin – Viipurin näyttämön – Viipurin kaupunginteatterin historia näyttämötaiteemme vakiintumisen ja kehityksen kuvastajana. Tammi.