Luonnonparantola Oy

Karjalan Luonnonparantola Oy

 

Perustettu: 1909.

Lakkautettu: 1919.

1900-luvun alussa luonnonparannusaate saavutti Karjalassa huomattavan suosion. Samaan aikaan heräsi ajatus parantolan perustamisesta sekä Kirvuun että Viipuriin.

Karjalan Luonnonparantola Oy perustettiin Viipurissa vuonna 1909, ja parantolan toiminta aloitettiin saunassa. Karjalan Luonnonparantola Osakeyhtiö toimi tukiyhtiönä, jonka tarkoituksena oli tukea varsinaista Luonnonparantola Oy:tä Kirvussa. Se lainasi tälle osakepääomansa ja huolehti lisäksi parantolan ravintolan ylläpidosta.

Kirvun kuntakokouksessa 5. maaliskuuta 1910 esiteltiin niin sanottu Kuhnen järjestelmään perustuva parannusmenetelmä, joka yhdisti vartalohierontaa ja istumakylpyjä. Kokouksessa kerrottiin, että menetelmällä oli saatu aikaan “ihmeteltäviä tuloksia” erilaisten sairauksien (esim. kurkkumädän, reumatismin ja kaatumatautien) hoidossa.

Ajatus oman parantolan rakentamisesta sai kokouksessa laajaa kannatusta. Samalla perustettiin Luonnonparantola Oy, jonka hallitus päätti rakentaa parantolan Kirvun kirkonkylään Herajärven rannalle. Osakkeita merkittiin riittävästi, tontti saatiin lahjoituksena ja rakentaminen voitiin aloittaa.

Luonnonparantola Osakeyhtiön alkuperäisen yhtiöjärjestyksen 2 §:n mukaan parantolassa hoidettiin sairaita ilman lääkkeitä ja leikkauksia, käyttäen ainoastaan erilaisia kylpyjä – kuten vesi-, höyry- ja aurinkokylpyjä. Lisäksi parantolassa järjestettiin esitelmiä ja levitettiin kirjallisuutta, joiden avulla pyrittiin edistämään luonnonmukaista terveydenhoitoa, parannustapaa ja ravintojärjestelmää.

Parantolan juhlalliset avajaiset pidettiin 5. kesäkuuta 1911. Parantolan johtajana toimi Maalin Bergström (1870–1936), joka oli tunnettu luonnosparannusmenetelmien soveltaja Karjalassa. Maalin Bergströmin toimintaa on jälkeenpäin arvosteltu. Häntä on syytetty jopa lapsikuolemia aiheuttaneesta puoskaroinnista sekä rokotevastaisuuden levittämisestä.

Vuonna 1919 syntyi ristiriita Bergströmin ja parantolan uuden, lääketieteellisesti suuntautuneen hallinnon välille. Kun erimielisyydet kärjistyivät, parantolan tukijat päättivät perustaa uuden yhtiön, jotta Bergström voisi jatkaa toimintaansa. Luonnonparantola oli ajautunut taloudellisesti konkurssikypsäksi.

Sekä Karjalan Luonnonparantola että Luonnonparantola Oy päättivät purkautua 26. syyskuuta 1919, ja molemmat hakivat virallista vuosihaastetta seuraavan kuukauden aikana. Toimintaa jatkamaan perustettiin uusi osakeyhtiö Kirvun Luonnonparantola Osakeyhtiö. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tuli eteläpohjalainen liikemies Matti Latvalahti.

Kirvun parantola jatkoi luonnonparannustoimintaa talvisotaan saakka. Parantola siirrettiin ensin Imatran kylpylään, jossa se jatkoi toimintaansa. Toimintaa jatkettiin myös Nummelassa. Kirvun Parantolan rakennukset toimivat jatkosodan aikana kenttäsairaalana.

Lähteet:

Pörssitieto, https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/luonnonparantola.shtml

Kirvun Luonnonparantola – Karjalan helmi. Hosiaisluoma-Karppinen, Alli (toimittaja). Kirvunkylän kerho 2011.

Kirvun luonnonparantola. 1928.

Maalin Bergström – luonnonparantaja ja liikenainen (Naisten ääni), saatavissa:

https://www.naistenaani.fi/www-naisenaani-fimaalin-bergstrom-luonnonparantaja-ja-liikenainen/