Karjalan Suunta Oy

Karjalan Suunta Osakeyhtiö

 

Perustettu 1936

Lakkautettu, konkurssi 5.7.1940

Osakkeita 250 kpl ja 1938 500 kpl á 200 markkaa

 

Karjalan Suunta Osakeyhtiön osakekirja vuodelta 1935. Omistajana tuomari E.R.Saraste ja yhtiön puolesta osakekirjan on allekirjoittanut hallituksen puheenjohtaja (1936-39) Eino Heilimo.

 

Helsingissä ilmestyi vuosina 1932–1944 Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) julkaisema Ajan Suunta -sanomalehti, jonka juuret olivat vuonna 1931 lakkautetussa Lapuanliikkeessä. Pohjanmaalla sitä edelsi Lakeuden Sana -lehti. IKL:n lehdet kuuluivat järjestön organisaatioon, mutta niitä kustantaneet yhtiöt olivat itsenäisiä taloudellisia toimijoita.

Ajan Suuntaa kustansi vuonna 1932 perustettu Kansan Sana Oy, joka julkaisi myös maakunnallisia lehtiä (Lakeuden Suunta, Pohjolan Suunta, Savon Suunta). Vuonna 1933 yhtiö oli mukana perustamassa Viipuriin IKL:n omaa lehteä, Karjalan Suuntaa. Alun perin järjestölehdeksi aiottu julkaisu muotoutui ajan myötä tavalliseksi uutislehdeksi ja kilpaili suuremman Karjala-lehden kanssa. Molemmat lehdet painettiin alkuvaiheessa samassa Karjalan kirjapainossa.

Paikallisin voimin perustettu Karjalan Suunta Osakeyhtiö julkaisi lehteä vuosina 1934–1939. Ensimmäinen näytenumero ilmestyi 16.11.1933. Lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa tabloidikoossa, mutta syksyllä 1936 se siirtyi pois Karjala-lehden painosta ja laajentui sanomalehtikokoon.

Vuonna 1937 perustettiin Karjalan Painotyö Oy huolehtimaan lehden painamisesta. Yhtiö pyrki rahoittamaan lehden tappioita siviilitöiden tuotoilla. Kuten muillakin IKL:n maakuntalehdillä, taloudellisia vaikeuksia aiheutti erityisesti ilmoitusten vähäisyys, ja lisärahoitusta haettiin osakemerkinnöillä.

Karjalan Suunta Oy:n toimitusjohtajina toimivat Lauri Orispää (1936–1937), Ilmari Unho (1937–1938) ja J. Martikainen (1938–1939).

IKL, Karjalan Suunta ja Karjalan Painotyö muodostivat tiiviin kokonaisuuden, jonka toimitilat sijaitsivat Viipurissa osoitteessa Uudenportinkatu 7.

Uudenportinkadun rakennuksesta voi löytää lisää tietoa VirtuaaliViipuri-sivustolta osoitteesta: https://virtuaaliviipuri.fi/fi/block/7/plot/70

Aluksi Karjalan Suunta ilmestyi kerran viikossa, mutta syyskuusta 1934 lähtien lehti julkaistiin kolme kertaa viikossa (tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin) aina talvisotaan saakka. Kolmella numerolla viikossa ei kuitenkaan ollut helppo kilpailla suuremman Karjala-lehden kanssa uutislehtenä.

Lehden tilaajia, ilmoittajia ja osakkeenomistajia yhdisti yhteinen poliittinen maailmankatsomus. IKL:n kannattajia ja tukijoita odotettiin tukevan omaa lehteään, mikä näkyi myös ilmoituksissa. Niissä mainostettiin esimerkiksi lehden omaa Karjalan Painotyötä, ja hallinnossa olevien liikemiesten omat ilmoitukset olivat yleisiä.

Ilmoitus Karjalan Suunnan viimeisenä ilmestymispäivänä 27.11.1939. Kultainen Karhu oli IKL:n ravintola.

 

 

 

Karjalan Suunnan päätoimittajista merkittäviä olivat IKL-aktiivi, näyttelijä ja ohjaaja Ilmari Unho (1938–1939) sekä hallituksen puheenjohtaja, professori ja IKL:n keskeinen kansanedustaja Bruno Salmiala (1933–1936). Lehti oli vahvasti puolueen ohjauksessa.

Lehden ilmestyminen keskeytyi äkillisesti marraskuussa 1939. Viimeinen numero ilmestyi maanantaina 27.11.1939, eikä siinä mainittu sanallakaan lehden lopettamista. Pääkirjoitus olisi ollut luonnollinen foorumi kiittää lukijoita ja selittää lopettamisen syyt. Sen sijaan pääkirjoituksessa pahoiteltiin kansallisen yhteisrintaman puutetta vaikeina aikoina. Syynä tähän mainittiin vasemmistolehdissä, erityisesti Kansan Työssä (sos.dem.), yhä useammin esiintyvä pilkka ja iva isänmaallisen kansanliikkeen kannattajia kohtaan.

Viimeisessä pääkirjoituksessaan lehti totesi, että ”kansallinen yhteisrintama vielä syntyy niin kuin sen täytyykin syntyä, jos mielimme säilyttää kansamme kansakuntien joukossa”. Etusivulla uutisoitiin myös näyttävästi ajankohtainen suuri tapahtuma Mainilasta. 

Talvisota syttyi kolme päivää tämän kysymyksen esittämisen jälkeen, kun Neuvostoliitto aloitti Viipurin pommitukset 30.11.1939. Lehti sai näin vastauksen kysymykseensä ja lopetti ilmestymisensä. Lehden ja sen kirjapainon konkurssi toteutui kesällä 1940. Kiinteistö tuhoutui sodassa, ja molemmat yhtiöt haettiin konkurssiin 5.7.1940.

 

Lähteet:

https://www.porssitieto.fi/osake/lisaahk.html#:~:text=Karjalan%20Suunta

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2011642?page=1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_Suunta

Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter. Kuopio: Kustannuskiila, 1988.

Suomen lehdistön historia 2: Sanomalehdistö suurlakosta talvisotaan. Kuopio: Kustannuskiila, 1987.

Uola, Mikko (1982). Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932-1944. Otava.