Häyryn Kartano Oy
Häyryn Kartano Oy
Perustettu: 1944.
Lakkautettu: 1946.
Osakekirja yksi osaketta á 1 000 markkaa, 20.2.1944, omistajana Airi Klockars.
Osakekirja päivätty 20.2.1944, yhtiökokouksen purkupäätös 10.12.1946.
Vanha Häyryn kartano näyttää valokuvien perusteella olleen viehättävä ja hyvin hoidettu viipurilainen maatila. Se tunnettiin erityisesti laadukkaiden kantakirjahevosten kasvattajana. Kartanoon liittyvä osakekirja on hyvin harvinainen, sillä kartanoiden yhtiöittäminen ei ole ollut tavallista. Vielä harvinaisempaa on, että yhtiö oli toiminnassa vain kaksi vuotta ja tässä tapauksessa käytännössä vain puolisen vuotta. Miksi kartano yhtiöitettiin keskellä sodan melskeitä epävarmassa tilanteessa, jää arvoitukseksi.
Häyryn kartano kuului Papulan kylään. Se oli osa Papulan tilaa, joka pysyi Viipurin kaupungin omistuksessa vuoteen 1871 saakka, jolloin kaupunki myi Häyryn yksityisille. Kartanon alue sijaitsi noin viisi kilometriä Viipurista Heinjoelle johtavan maantien pohjoispuolella. Ennen talvisotaa tilan pinta-ala oli noin 550 hehtaaria.
Häyryn viimeisiä omistajia olivat Klockars-suvun jäsenet, jotka olivat lähtöisin Vaasasta. Kartanon isäntä Alfred Klockars (s. 1866) kuoli vuonna 1921, minkä jälkeen hänen leskensä Mathilda (o.s. Bagarnäs, 1863–1944) jatkoi kartanon pitoa lastensa kanssa. Anni ja Ernst Klockars muuttivat vuonna 1922 perheineen Häyrylle Talin kartanosta ja uudistivat päärakennuksen.
Suomen sotahistoriallinen seura ylläpitää sotahistoriallisten kohteiden luetteloa, ja Häyryn kartano on yksi listatuista kohteista (ID 009043005).
Kartanonomistaja Alfred Klockars oli Karjalassa tunnettu hevoskasvattaja. Hän osallistui Suomen Ravirenkaan perustavaan 27. päivä helmikuuta 1919 pidettyyn, jonka oli kutsunut koolle kolme viipurilaista ravimiestä: Klockarsin lisäksi toimitusjohtaja Fritz Buttenhoff ja kunnallisneuvos Aleksanteri Konkonen. Viipuriin oli saapunut sekä raviurheiluseurojen edustajia että yksityisiä asianharrastajia, joiden tarkoituksena oli perustaa yhtymä, joka voisi ”koota, yhteenliittää ja ohjata niitä seuroja ja yhdistyksiä, joiden päämaalina hevostemme kehittäminen erittäinkin raviurheilun alalla”. Ernst Klockars oli isänsä tavoin hevosjalostuksen ja raviurheilun edistäjän.
Sota-aikojen tapahtumat koskettivat varmuudella kartanoa, joka sijaitsi heti Papulan pohjoispuolella melko lähellä nykyistä Viipurin ohikulkutietä. Taistelut ja rintama ovat liikkunut kartanon yli kerran, jos toisenkin. Tämän seurauksena itse kartanosta ei ole enää mitään jäljellä. Uusien isäntien aikana alueelle on kasvanut nykyisten viipurilaisten pientaloalue, joka on tehokkaalla tavalla muuttanut koko alueen näkymiä.
Jatkosodan aikana Klockarsit palasivat Häyrylle ja aloittivat uudestaan maanviljelemisen. Osakekirjassa ovat allekirjoittajina kolme Alfred ja Mathilda Klockarsin lasta: Airi, Anni sekä Alvar. Yhtiössä oli perustettaessa 500 kappaletta 1 000 markan nimellisarvoista osaketta. Häyryn Kartano Oy:n tarkoituksena oli harjoittaa maanviljelystä, ostaa ja hallita maakiinteistöjä. Näyttää siltä, että sodan melskeissä lapset ostivat suvun perintömaat äidiltä. Toiveena oli tietenkin päästä sodan jälkeen jatkamaan siitä, mihin vuonna 1939 jäätiin.
Häyryn kartanon päärakennus Viipurin Papulassa. Kuva; Suomen sotahistoriallinen seura.
Klockarsin lapset osoittivat huomattavaa tulevaisuudenuskoa sijoittaessaan vuonna 1944 puoli miljoonaa markkaa kotitilan ostoon. Vain neljä kuukautta osakekirjan päiväyksen jälkeen Viipuri menetettiin jälleen. Samalla meni Papulassa sijainnut kartano ja sen maat.
Sodan jälkinäytökseen kuuluivat Häyryn Kartano Oy:n ja sen omistajien saamien korvausten järjestelyt menetetystä omaisuudesta. On vaikea arvioida, missä määrin Korvausosakkeiden Hallintoyhteisön osuudet ja korvausobligaatiot lopulta kattoivat koetut menetykset.
Häyryn Kartano Oy jää historiaan harvinaisena kartanon yhtiömuotoisena omistuksena sekä poikkeuksellisen lyhyen toimintakautensa vuoksi.
Lähteet:
Meurman, Otto-Iivari (1985). Viipurin pitäjän historia. 3, Kartanot. Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura, Viipurin pitäjäsäätiö.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/35/country/9/area/43
Hevosurheilu 27.2.2019, Jarno Unkuri, Sata vuotta Ravirenkaan syntymästä, https://www.hevosurheilu.fi/ravit/uutiset/sata-vuotta-ravirenkaan-syntymasta