Jäkkäniska. Julius Anselm Lyly (1856–1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona

Olli Matikaisen artikkeli Jäkkäniska. Julius Anselm Lyly (1856–1903) viipurilaisena lehtimiehenä ja paikallispoliitikkona (2019) on ilmestynyt Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteessa 21, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Lylyn yhteiskunnallisesti näkyvin kausi osui vuosiin 1894–1901, jolloin hän oli Viipurin Sanomien vastaava toimittaja. Yksi Lylyn aatehistoriallisista avainteksteistä oli 1894 julkaistu hahmotelma nuorsuomalaisuuden ohjelmaksi, jonka pohjalta käydyn vilkkaan keskustelun perusteella nuorsuomalaisen puolueen varsinainen ohjelma muotoiltiin. Matikaisen artikkeli keskittyy Lylyn tavoitteisiin, toimintaan ja vaikuttimiin viipurilaisena toimijana ja periaatteellisen ohjelmansa käytännön toteuttajana.

Suomen historiaa ei voi ymmärtää tuntematta Karjalan ja sen pääkaupungin Viipurin historiaa. Tämä vanha viisaus pätee erityisesti vuosiin 1880–1939, jotka muodostavat yhden alueen historian kiehtovimmista kehitysvaiheista. Kun nationalismi ja sosialismi innostivat kansaa kaduille, syntyi kansalaistoimintaa, yhdistyksiä, järjestöjä, lehtiä ja puolueita, mutta tapahtui myös salamurhia ja valtiollisia mullistuksia. Tämä aatteiden ja tapahtumien ketju on pääosassa VSKS:n Toimitteessa 21, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Kokoelmassa luodaan kuva Viipurin poliittiseen kulttuuriin ja sen omaleimaisiin piirteisiin. Kerta kerran perään törmätään samoihin kysymyksiin: millaisten sosiaalisten ja idänpoliittisten yhteentörmäysten tuloksena syntyivät ja kehittyivät erityispiirteet, jotka olivat leimallisia nimenomaan Viipurille ja Karjalankannakselle? Miten yleiseurooppalaiset ja kansalliset aate-, kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset ilmiöt näkyivät paikallisella tasolla?

Keisarikunnan yhdenmukaistamispolitiikka ja siihen liittynyt oikeustaistelu koskettivat verevästi eritoten Viipuria. Niitä seurasivat ensimmäinen maailmansota, keisarikunnan rappio ja Venäjän vallankumouksellinen vuosi 1917. Keväällä 1918 Karjalan pääkaupunkia hallitsivat punaiset suomalaiset, mutta pian alkoi ”valkoisen Viipurin” aika. Sisällissodan traagisia tapahtumia ei unohdettu kaupungissa, mutta 1920- ja 30-luvulla elämä jatkui, politiikasta kiisteltiin ja vaaleja järjestettiin.