Emil Zilliacus, Viipuri ja Hapenensaari

H. K. Riikosen artikkeli on ilmestynyt VSKS:n Toimitteessa 22 – Monumenteista tanssiaskeliin: Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 (2020).

Viipurilla on perinteisesti ollut tarunhohtoinen maine poikkeuksellisen kosmopoliittisena kulttuurikeskuksena. Oliko Viipuri niin kansainvälinen kulttuurikaupunki kuin sen jälkimaine antaa ymmärtää?

VSKS:n Toimitteessa 22 – Monumenteista tanssiaskeliin: Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 – Viipurin kulttuurihistoriaa tarkastellaan lukuisista eri näkökulmista. Eri taiteenalojen tutkijat käsittelevät artikkeleissaan muun muassa arkkitehtuuria, musiikkia, kirjallisuutta ja tanssia. Kirjassa ylitetään sekä korkean ja matalan että eri kansallisuus- ja kieliryhmien välisiä raja-aitoja ja eläydytään Viipurin soivaan, näkyvään sekä kuviteltuun katukuvaan aina Saimaan kanavan avautumisesta jatkosotaan.

Viipurin 1800–1900-luvun historiaan kuuluivat yhteiskunnalliset murrokset sekä konfliktit. Ne värittivät myös kulttuurielämää, jossa poliittisten ja sosiaalisten ryhmittymien kanssakäyminen ei aina onnistunut saumattomasti. Kirja tarjoaa kiehtovia näkymiä Viipurin kulttuurihistoriaan aikakautena, joka päättyi kesällä 1944 Neuvostoliiton valloittaessa kaupungin.