Viipurin digitaalinen atlas

In English

По-русски

Viipurin digitaalinen atlas on valmistettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa suomalais-venäläistä tutkimusprojektia ”Meanings of an Urban Space, Past and Present”. Projekti on osa monitieteistä Human Mind -tutkimusohjelmaa. Digitaalista kartastoa päivitetään ja siihen lisätään jatkossa uutta informaatiota osana Karjalan Kulttuurirahaston rahoittaman Viipurin historiallinen kartasto –tutkimushanketta.

Kartasto on vapaasti käytettävissä verkossa kolmella kielellä: englanniksi, suomeksi ja venäjäksi. Valitse yllä olevasta valikosta kieli, jolla haluat käyttää sivustoa. Viipurin digitaaliseen atlakseen voit siirtyä sivun alalaidassa olevasta linkistä.

Sovellus on interaktiivinen ja eri kerroksia voi katsella yksinään tai yhdessä muiden kanssa. Digitoitujen karttojen sisältämän informaation lisäksi mielenkiintoisia rakennuksia, katuja ja aukioita on merkitty symboleilla (nuppineula) karttaan. Symbolia klikkaamalla esiin tulee esiin kuva ja tietoa haetusta paikasta.

Alla on kuvattu Viipurin historia sekä kartaston valmistamisessa käytetyt lähteet ja menetelmät tiiviissä muodossa.

Kartaston teknisen toteutuksen on tehnyt tutkija FM Antti Härkönen. Kartaston tekstit ovat kirjoittaneet professori Kimmo Katajala ja FM Antti Härkönen. Englanninkielisen käännöksen on tehnyt Kate Sotejeff-Wilson ja venäjänkielisen käännöksen dosentti Yury Shikalov.

Viipurin historia pähkinänkuoressa

Viipurin kaupungilla on rikas ja monivaiheinen historia. Kaupunki muodostui keskiajan kuluessa ruotsalaisten pienelle saarelle 1200-luvun lopussa perustaman linnan viereiselle kallioiselle niemelle. Kaupunki ympäröitiin 1470-luvulla muureilla ja muurien ympäröimää kaupunkilinnoitusta laajennettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla.

Ruotsin valtakunnan rajan siirryttyä idemmäs 1600-luvun alussa kaupungista muodostui enemmän kaupallinen ja hallinnollinen kuin sotilaallinen keskus. Rauhaisan elon keskeytti sota 1700-luvun alussa ja kaupungin linnoitteita alettiin taas rakentaa ja korjata. Venäläinen sotaväki valloitti kaupungin 1710 ja se liitettiin Venäjän keisarikuntaan muun Vanhana Suomena tunnetun Ruotsin luovuttaman alueen mukana. Viipurista muodostui venäläinen varuskuntakaupunki.

Kun Suomen alue liitettiin 1809 Venäjän keisarikuntaan, pian sen jälkeen Vanha Suomi ja Viipuri yhdistettiin muodostettuun autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuosisadan lopulla Viipuri kasvoi nopeasti ja siitä kehittyi tuolloisen Suomen alueen toiseksi suurin kaupunki. Suomen itsenäistyttyä 1917 Viipurista rakennettiin modernia suomalaista kaupunkia, kunnes toisen maailmansodan seurauksena Viipuri ja koko Karjalan kannas siirtyivät Neuvostoliitolle. Viipurin koko väestö vaihtui, uudet asukkaat tulivat eri puolilta Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton aikana Viipuri oli pienehkö rajaseudun provinssikaupunki.

Neuvostoliiton romahduksen 1991 jälkeen uuden Venäjän aikana Viipurissa on rakennettu uutta, osin korjattu vanhaa mutta monet kaupunkikeskustan vanhat rakennukset ovat huonossa kunnossa. Kuitenkin Viipuri on kaupunkikuvaltaan hyvin rikas, sillä kaikki edellä kuvatut historialliset vaiheet ovat näkyvissä kaupunkirakenteessa ja kaupunkikeskustan arkkitehtuurissa.

Menetelmät

Kartat on käsitelty GIS-ohjelmistoilla. Ensin digitaalisessa muodossa olevat kartat on georeferoitu, eli ne on sijoitettu koordinaattijärjestelmään niitten kuvaamien paikkojen avulla. Tämän jälkeen kartat on vektoroitu, eli niiden sisältämät kohteet, kuten rakennukset, tiet tai tontit, on muutettu yksinkertaisempaan ja helpommin analysoitavaan muotoon. Kaikki keskeisimmät vektorit on sijoitettu Esrin ArcGIS Online –karttasovellukseen.

Lähteet

Tämä verkkosivu esittää Viipurin kaupunkikuvan historiallisia vaiheita karttamuodossa paikkatietoteknologian (GIS) avulla. Laaditun esityksen lähdeaineistona ovat olleet seuraavat kartat:

RA (Ruotsin kansallisarkisto), ut.känd prov. 439 (1637/1638).

RA, ut. känd prov. 440 & 441 (1640).

KrA (Ruotsin sota-arkisto), Utländska kartor, stads- och fästningsplaner, Finland, Viborg 17 (1704).

RGADA (Venäjän valtion vanhojen asiakirjojen arkisto), F. 248 Op. 160 D. 246 L. 213 & F. 248 Op. 160 D. 245 L. 156 (1738).

KrA, Utländska kartor, Stads- och fästningsplaner, Finland, Viborg 33 (1742).

KA DA (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto), Viipurin kuvernementinhallitus II, Ia:1, 4 (1802).

KA DA, Viipuri Ivi* 27 (1820).

KK (Kansalliskirjasto), Gyldènin kaupunkikartat 1837-1843, Wiborg (1839).

MMA (Mikkelin maakunta-arkisto), Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirrustukset 7:11 (1878).

KA, VKP-2/6:41 (1909).

KK, III.5.b/91 (1930).

Esityksessä olevat valokuvat ovat Kimmo Katajalan ottamia lukuun ottamatta niitä kuvia joissa on ilmoitettu eri lähde. Valokuvien yhteydessä olevien tekstien lähteenä on käytetty seuraavia teoksia:

Common Heritage. The multicultural heritage of Vyborg and its preservation. Netta Böök (2014).

Kauppi, Ulla-Riitta ja Miltsik, Mihail, Viipuri, Vanhan Suomen pääkaupunki (1993).

Meanings of an Urban Space. Understanding the Historical Layers of Vyborg. Kimmo Katajala (2016).

Muisko, A. S., Arhitektura Viborga v epohy moderna (2014).

Muisko, A. S., Arhitektura Viborga erii Funktsionalisma (2014).

Neuvonen, Petri, Viipuri. Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa (2008).

Suomen kaupunkirakentamisen historia, osat I–II (2014).

Viipurin kaupungin historia, osat II–III (1974–1975).

Samanlaisia projekteja

VirtuaaliViipuri 1939

ЗтоМесто

Archaeology of Greater London Online Map

Digital Atlas of Derry-Londonderry

Mapire

 

Siirry Viipurin digitaaliseen atlakseen.

Katso lisää henkilöitä ja paikkoja kartta sivulla

Tähän liittyviä artikkeleita